Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Viranomaisilta puuttuu yhtenäinen näkemys kasvutunneleista – muualla Euroopassa lupamenettelyt selkeitä

    Kasvutunneleita on käytetty muualla Euroopassa jo 10–20 vuoden ajan. Suomessa niiden käyttö on ollut muuhun Eurooppaan nähden vähäistä. Epäselvät lupamenettelyt hidastavat tunnelituotannon yleistymistä.
    Tukipolitiikassa kasvutunnelit rinnastetaan avomaanviljelyyn.
    Tukipolitiikassa kasvutunnelit rinnastetaan avomaanviljelyyn. Kuva: Sanne Katainen

    ”Rakennuslupa tarvitaan rakennukselle. Toisinaan on haastavaa määritellä, tarvitseeko rakennuskohde rakennus- vai toimenpideluvan”, kertoo lainsäädäntöneuvos Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä.

    Suomessa on kausitunneleita, joilta on joissakin kunnissa vaadittu rakennuslupaa.

    Jos kausitunneli luokitellaan rakennukseksi, joutuu yrittäjä maksamaan siitä muun muassa kiinteistöveroa. Rakennuksissa voidaan tarvita myös erillinen palo-osastointi.

    Lupamenettely on puutarhayrittäjälle raskas ja kallis.

    Martinkauppi ei kuitenkaan itse luokittele kausitunneleita rakennuksiksi.

    ”Asiaan vaikuttaa olennaisesti se, minne kausitunneli pystytetään ja kuinka pitkäksi aikaa”, hän toteaa.

    ”Jos maatalouden harjoittaja suojaa muovikatteella avomaanviljelmän maa- ja metsätalouskäyttöön kaavoitetulla alueella, ei viljelmää pitäisi tulkita rakennukseksi.”

    ”Kausitunnelia voidaan pitää toimenpideluvanvaraisena kaupunki- tai ympäristökuvaan vaikuttavana järjestelynä, mutta lupaa ei tarvita, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan.”

    ”Jos kausitunneli sijoitetaan lainvoimaisen kaavan mukaiselle maa- ja metsätalousalueelle, kysymys on maatalouden harjoittamisesta, ei luvanvaraisesta rakentamisesta”, Martinkauppi kertoo.

    Kuntien rakennusjärjestyksissä ei ole olemassa tällä hetkellä yhtenäistä kantaa kausitunneleiden lupakysymyksissä.

    Ely-keskus ja museovirasto ovat antaneet lausuntoja monille kunnille. Tulkinnat ovat poikenneet usein toisistaan.

    ”Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on parhaillaan menossa. Uudistuksen yhteydessä pyritään ottamaan kasvutunnelikysymys mahdollisuuksien mukaan huomioon”, Martinkauppi kertoo.

    Hänen mukaansa mitään erillistä lakihanketta kausitunneleiden luokittelun yhtenäistämiselle ei kuitenkaan ole.

    MTK:n lakimies Leena Kristeri korostaa kuntien roolia byrokratian purkutalkoissa.

    ”Lakimuutoksia tässäkään asiassa ei tarvitse odottaa, vaan kunnat voivat jo nyt rakennusjärjestyksissään ja yksittäisissä tapauksissa ratkaista kausitunneleiden luvitukseen liittyviä tulkinnanvaraisuuksia siten, että turhalta byrokratialta vältytään”, Kristeri sanoo.

    ”Vuosien luparuljanssi ei palvele ketään, jos lopputulos on kuitenkin se, että elinkeinon toimintaedellytyksiä halutaan laajentaa.”

    Muualla Euroopassa kasvutunneleiden käyttö on ollut yleistä jo 10–20 vuoden ajan.

    ”Esimerkiksi Britanniassa yli 90 prosenttia kaikista marjoista tuotetaan kasvutunneleissa”, kertoo kasvutunneleita valmistavan Haygroven Suomen edustaja Sirkku Holttinen.

    Hänen mukaansa Suomessa alle prosentti kaikesta mansikasta ja vadelmasta tuotetaan kasvutunneleissa. Muissa Pohjoismaissa osuus vaihtelee kuuden ja 15 prosentin välillä.

    Norjassa ja Ruotsissa tunneleiden pystyttäminen ei Holttisen mukaan tarvitse erillisiä lupia.

    ”Yrittäjillä on kuitenkin velvollisuus tiedottaa naapurustoa aikeistaan”, Holttinen kertoo.

    Norjassa kasvutunnelit alkoivat yleistyä jo 15 vuotta sitten. Arvokkailla maisema-alueilla sijaitsevat yritykset vastustivat kasvutunneleiden pystyttämistä jonkin aikaa.

    ”Marjanviljelijät järjestivät Norjassa tiedotustilaisuuksia tunneliviljelyn tuomista hyödyistä. Sen jälkeen tunneliviljelyyn on suhtauduttu myönteisesti.”

    Lupamenettelyt vaihtelevat Euroopan maiden välillä. Toimintatavat ovat kuitenkin pääasiassa selkeitä.

    Holttisen mukaan useimmissa Itä-Euroopan maissa kasvutunnelit eivät tarvitse minkäänlaisia lupia pystyttämiselle.

    ”Britanniassa kasvutunneleiden pystyttäminen edellyttää määrämuotoista suunnittelua ja yksinkertaistettua lupamenettelyä, joka muistuttaa Suomessa anottavaa toimenpidelupaa.”

    ”Saksassa pääperiaate on, että alle viiden metrin korkuiset kasvutunnelit eivät yleensä tarvitse lupaa. Joitain eroja maakuntien välillä kuitenkin on”, hän kertoo.

    Aiheesta lisää:

    Marjanviljelijä törmäsi kasvutunneleiden byrokratiavyyhteen.