Rungot rapisevat, kun salpietari leviää männikköön – typellä haetaan ripeää kasvua

Metsän lannoitukseen käytetään harvennuksessa syntyneitä ajouria. Työleveys säädetään urien välin mukaan. Levittimen automatiikka takaa tasaisen levitysjäljen. Kuva: Markku Pulkkinen

Mäntyjen kyljet rapisevat, kun metsätraktorin perään nostettu Amazonen keskipakolevitin viskaa metsäsalpietaria hyvässä kasvuvaiheessa olevaan männikköön Vilppulassa. Muutama vuosi sitten tehdyn ensiharvennuksen ajourat palvelevat lannoitusta.

"Levitysmäärän saa säädettyä tarkasti, kun ajouraverkosto on tehty tasaisesti", toimitusjohtaja Petri Jykylä Forest Vitalilta kertoo.

Työn alla olevaan 60 hehtaarin männikköön levitetään 150 kiloa typpeä hehtaarille. Yaran metsäsalpietari sisältää 27 prosenttia typpeä, neljä rikkiä, prosentin kaliumia sekä alle prosentin magnesiumia ja booria.

Petri Jykylä (vas.) ja kuljettaja Eero Kotamäki Forest Vitalilta kehuvat kuivan mäntykankaan levitysoloja. Finsilvan 60 hehtaarin männikkö tulee lannoitettua kahdessa työpäivässä. Kuva: Markku Pulkkinen

Lannoitteen kasvua lisäävä vaikutus kestää 5–7 vuotta. Seuraavan harvennuksen jälkeen typpilannoitusta voidaan harkita uudelleen.

Metsää voi lannoittaa maasta ja ilmasta. Forest Vitalin urakoista 40 prosenttia hoituu maata pitkin, mikä on hieman helikopterilevitystä edullisempaa.

"Typpilannoitus maksaa metsänomistajalle 300–350 euroa hehtaarilta lannoitteineen. Ilmalevitys on 50 euroa kalliimpaa."

Eroa selittää se, että levityshelikopteri maksaa kolme miljoonaa euroa. Forest Vital ostaa tarvitsemansa kopteripalvelut Ruotsista. Teollisuusdroonit eivät ole vielä riittävän kehittyneitä metsälannoituksiin.

Keskipakolevitin viskaa lannoiterakeet yli 20 metrin päähän. Kuva: Markku Pulkkinen

Lannoitukset ovat yleensä usean metsänomistajan yhteishankkeita, joita metsäyhtiöt ja metsänhoitoyhdistykset koordinoivat.

"Yhteishankkeista huolimatta melkein puolet työajasta kuluu koneen siirtämiseen kohteelta toisella. Tyypillinen kuvio on kymmenkunta hehtaaria. Työsaavutus on 1,5–2 hehtaaria tunnissa, kun koneen siirtoajat lasketaan mukaan", Jykylä sanoo.

Forest Vitalin liikevaihto on runsaat 10 miljoonaa euroa ja toimialue kattaa koko Suomen. Ison osan maalevityksistä hoitavat koneyrittäjäkumppanit. Yhtiöllä on yksi metsätraktori-levitinyhdistelmä.

Vilppulan palstalla levityksestä vastasi ähtäriläinen Jykylä & Pojat -metsäkoneyritys, jolla on viisitoista metsäkonetta. Niistä yksi varustetaan kesäisin lannoittimella.

Ajokone ja keskipakolevitin ovat sopiva yhdistelmä maalannoituksiin. Levitintä pitää vahvistaa metallilaidoilla ja -kannella ja turhat valot riisutaan pois. Kuva: Markku Pulkkinen

Pelloilla käytettävä teknologia toimii metsässä, mutta keskipakolevitintä pitää vahvistaa ennen metsään ja runkojen väliin pujahtamista.

”Lannoitesäiliön päälle on rakennettu metalliset korotuslaidat ja hydraulisesti aukeava metallikansi. Suursäkit nostetaan koneen kouralla ja säkkien pohjaan saadaan reikä säiliössä olevalla terällä. Säiliö täyttyy hytistä poistumatta”, Jykylä kuvailee.

GPS-paikannusta ei tarvita, sillä traktori kulkee ajourilla. Pellolla levitin pystyy kattamaan 54 metrin kaistan. Metsässä riittää yleensä 25 metrin työleveys.