Blaubergien luottamuskotimaiseen sianlihaan vahvistui
Max ja Riitta Blauberg ottivat kuvia muistoksi sikalavierailusta. Emakot tulevat ruokailemaan vasemmalla oleviin häkkeihin. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoEivät emakot tuossa vetelisi päiväunia kaikessa rauhassa meistä piittaamatta, jos niillä eivät asiat olisi hyvin.
VIHTI (MT)
Helsinkiläiset Max ja Riitta Blauberg kapuavat bussiin Helsingin keskustassa. Matka kohti Vihtiä ja Ollikkalan sikalaa alkaa.
”Näin Atrian ilmoituksen lehdessä, ja se nappasi heti”, Riitta Blauberg kertoo. ”Olen nähnyt sikoja viimeksi lapsena maalla ja halusin tietää, miten niitä nykyään hoidetaan.”
Blaubergit olivat nopeita ja pääsivät mukaan – tulijoita olisi ollut 2–3 kertaa enemmän kuin bussiin mahtui.
Pariskunnalla on vahva perusluottamus kotimaiseen lihantuotantoon. He uskovat, että eläimiä hoidetaan ja ruokitaan meillä hyvin.
”Muualla syötetään eläimille mitä sattuu”, Max Blauberg toteaa. Myös eläinten kuljetukset ovat monessa muussa maassa alta arvostelun, hän sanoo.
Riitta Blauberg näki hiljattain dokumentin tuotantoeläinten kohtelusta USA:ssa ja tyrmistyi. Suomessa hän arvioi asioiden olevan paljon paremmalla tolalla.
Pariskunta aikoo tilalla kysyä sianlihan hiilijalanjäljestä.
”Ja en muuten tiedä sitäkään, mitä tuottaja lihasta saa”, Riitta Blauberg toteaa.
Saarelan tilan isäntä Jari Ollikkala seisoo olkipaalin päällä ja vastailee parhaansa mukaan yleisön kysymystulvaan.
50 peltohehtaarin tilalla toimii emakkorenkaan keskusyksikkö. Käsite on kuulijoille täysin uusi ja vaatii selittämistä.
”Emakot siemennetään tai astutetaan meillä. 2–3 viikkoa ennen porsimista ne lähtevät satelliittisikaloihin ja porsivat siellä. Seitsemän viikon kuluttua ne palaavat takaisin.”
Pikkupossuja ei siis nähdä, joku huokaa pettyneenä.
Vaan nähdäänpä! Joskus käy niin, että emakko porsiikin keskusyksikössä, ja juuri nyt yhdellä emakolla on nurkkakarsinassa kuusi porsasta.
Siemennyksen periaatteet kiinnostavat, samoin ruokinnasta kysellään paljon.
”Mikä se viljasika on”, kysyy joku.
Atrian laatupäällikkö, eläinlääkäri Taneli Tirkkonen vastaa, että kaikki siat ovat viljasikoja, sillä jokainen syö pääasiassa viljaa. Sen lisäksi eläin tarvitsee välttämättä myös lisävalkuaista ja kivennäisiä, ilman niitä se ei pärjää.
”Jos joku sanoo kasvattavansa sikoja sataprosenttisesti viljalla, hän joko valehtelee tai on eläinrääkkääjä.”
Yleisö haluaa tietää, montako porsasta emakko saa kerralla ja montako vuodessa sekä miten pitkään sika elää.
Entä karjuporsaiden kastrointi ja hampaiden leikkaus? Tirkkonen kertoo, että porsaat kastroidaan lihan karjunhajun välttämiseksi ja että toimenpiteen yhteydessä käytetään kivunlievitystä.
Hampaita ei enää leikata. Meillä ei myöskään typistetä porsaiden häntiä, vaikka useimmissa muissa maissa niin tehdään.
Sekin yleisölle selviää, että meillä tuotantoeläimiä ei lääkitä ennaltaehkäisevästi vaan vasta, kun sille on tarve. Monessa muussa maailman maassa antibiootteja syötetään rutiininomaisesti.
Sitten käydään läpi eläinten kuljetusajat ja teurastustekniikka.
”Onko teurastamolla joku giljotiini”, kysyy joku.
Lopulta kysymyksille on pantava piste, sillä sisällekin pitää ehtiä.
Jari Ollikkala esittelee tiloja ja eläimiä selkeällä ammattiylpeydellä. Hän kertoo ehdottaneensa Atrialle tällaista avointen ovien päivää jo yli kymmenen vuotta sitten.
Väki ihastelee pihatossa paksussa olkikerroksessa tonkivia tai rauhallisesti nukkuvia emakoita.
Myös poikkeuksellisen iäkäs, 7-vuotias Happo-karju kiehtoo katsojia.
Kierroksen jälkeen Blaubergit ovat tyytyväisiä. ”Sain jopa pikkupossun syliini”, Riitta Blauberg hehkuttaa.
Pariskunta on entistä vakuuttuneempia kotimaisen lihantuotannon eettisyydestä. ”Täällä eläimistä todella välitetään.”
”Eivät emakot tuossa vetelisi päiväunia kaikessa rauhassa meistä piittaamatta, jos niillä eivät asiat olisi hyvin”, Max sanoo.
Hän huomioi myös, ettei eläimissä ole haavoja tai muita vammoja.
”Tai jos on, kuten yhdellä täällä, ne otetaan sairaskarsinaan ja hoidetaan.”
Lihan tuottajahinta ei yleiskeskustelussa tullut esille, mutta Riitta Blauberg kertoo kysyneensä siitä isännältä kahden kesken. ”Se käsitys vahvistui, että kauppa ottaa liikaa pottia ja tuottaja ja teurastamo ovat heikoilla.”
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
