Elintarvikevienti vilkastuisi investoinneilla ja innovaatioilla
Suomen elintarvikevienti ei ole vielä toipunut Venäjän tuontikiellosta, mutta toivoa noususta on.
Euroopassa kilpaillaan lihatuotteiden hinnalla, ja vaikutukset ulottuvat pohjoiseen Suomeenkin. Venäjän tuontikielto ja Aasian kysynnän hiipuminen ovat painaneet meijeri- ja lihatuotteiden hintoja alas. Kuva: Olli Häkämies"Suomen elintarvikevienti on jämähtänyt 1,5 miljardin tasolle. Vaje on laajeneva, ja trendin kääntäminen ei ole yksinkertaista", Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Csaba Jansik kertoo.
Jansik tutkii Suomen elintarvikeketjun kilpailukykyä muun muassa vertailemalla sitä lähimaiden – Saksan, Ruotsin, Tanskan, Baltian maiden ja Puolan – tilanteeseen.
Pysähtynyt tilanne on tiedostettu hallitustasolla, ja suosituksia viennin edistämiseksi on nostettu valmisteilla olevaan ruokapoliittiseen selontekoon.
Tarvitaan ketteriä käänteitä ja pitkäjänteistä kehittämistä, jotta Suomen elintarvikevienti saadaan liitoon. Vientivalteiksi tutkija nostaisi innovaatioihin perustuvat lisäarvotuotteet.
Elintarvikemarkkinat ovat EU:n alueella useiden vaikeuksien edessä. Venäjän tuontikielto ja Aasian kysynnän hiipuminen ovat ajaneet kotieläintuotannon markkinakriisiin, minkä johdosta meijeri- ja lihatuotteiden hinnat ovat painuneet alas.
Myös Suomessa esimerkiksi sianlihan tuontipaine on suuri, ja hinnoilla kilpaillaan.
Suurilla lihantuottajamailla, kuten Saksalla ja Tanskalla on maantieteelliseen sijaintiin, tuottavuuteen tai halpaan työvoimaan liittyviä kilpailukykyetuja, jotka mahdollistavat suurten volyymien tuottamisen.
"Suomi on muille EU-maille kohdemaa, vaikka omaa tuotantoa on", Jansik sanoo.
"Liian suuri osa Suomen elintarvikeviennistä on ollut yhden kortin varassa."
Vuonna 2013 viennistä peräti 28 prosenttia kohdistui Venäjälle. Kun idänportti sulkeutui, elintarvikeviennin sakkaamisen syitä ei tarvitse syvemmin etsiä.
"Tutkimuksen verrokkimaissa vienti on jakaantunut tasaisemmin, eikä yhden kohdemaan putoaminen pois ole hetkauttanut", Jansik selvittää.
Suomen tilanne johtuu osin historiasta, sillä EU-jäsenyyteen asti Suomi oli elintarvikemarkkinoiltaan käytännössä suljettu maa. It-sektorin kultavuosina elintarvikeviennin avaamista ei ehkä nähty tarpeellisena.
Elintarvikeviennin kehittäminen on Jansikin mukaan sama kuin Suomen kilpailukyvyn kehittäminen. Töitä on tehtävä koko ketjun matkalla.
"Myyntiosaaminen ja investoinnit vaativat satsauksia. Tarvitsemme laajaa elintarvikevientiosaamista, jotta tarvittaessa voimme tehokkaasti kääntyä markkinasta toiseen."
Tuotekehitystä Suomessa on, ja sen tulosten varaan vientiä voidaan rakentaa, mutta hienot tuotteet eivät saa jäädä pyörimään kotimaanmarkkinoille. Suomen mahdollisuus on lisäarvotuotteissa.
"Meillä on jo olemassa laktoosittomat ja gluteenittomat tuotteet ja luomutuotantoa. Hyvälaatuisesta kaurasta on kehitetty paljon innovaatioita, ja kauran tuotantoa olisi varaa lisätäkin", Jansik luettelee.
Vientiohjelmat ja suositukset eivät välttämättä johda nopeisiin muutoksiin.
"Vaatii sitkeyttä ja sinnikkyyttä, jotta voi tuloksia näkyä. Hitaampikin, mutta hyvin ylöspäin menevä vientikäyrä tyydyttäisi."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
