”Viljanviljelyn vähentäminen kannattaa”
Närpiöläinen maanviljelijä Johnny Granqvist on vähentänyt viljanviljelyä ja suosii viljelyssä kasveja, jotka antavat hyvän esikasviarvon ja vaativat pienet kustannukset.
”Vähensin viljanviljelyä vuonna 2009, kun viljasta maksettiin 80–100 euroa tonnilta. Hinta nousi sen jälkeen, mutta en ole enää viljellyt viljaa enempää kuin 65 prosenttia koko pinta-alasta.”
Granqvist on laskenut eri viljelykasvien katetuottoja. Kun ohran hinta on 150 euroa tonnilta ja hehtaarisato 4 000 kiloa, kesannon katetuotto hehtaarilta on 60 euroa parempi kuin ohran.
Laskelmissaan hän on huomioinut sadon vaatimat välttämättömät kustannukset sekä myyntitulot ja tuet.
Parhaimman katetuoton antavat öljykasvit ja kumina. Myös riistapelto ja nurmi ohittavat kannattavuudessa ohran ja kesannon. 200 euron tonnihinnalla ohranviljely on kesantoa ja nurmenviljelyä kannattavampaa.
”Kauran arvo polttoaineena on 143 euroa, jos sille laskee 110 euron tonnihinnan ja kauran lämpöarvo on 1,3-kertainen verrattuna pellettiin. Vastaava energiamäärä maksaa pellettinä 250 euroa. Vaihtamalla 10 tonnia pellettiä kauraan säästää 1 000 euroa”, Granqvist vertailee.
Tutkija Heikki Mäkinen MTT taloustutkimuksesta pitää tärkeänä, että viljelijät tekevät päätöksentekonsa pohjaksi kannattavuuslaskelmia, jotka perustuvat oman tilan tietoihin.
Suunnittelussa on hintojen lisäksi huomioitava viljelykierto, tukiehdot ja viljelyn riskit.
”Tilakokonaisuudessa täytyy katsoa, kuinka paljon mitäkin kasvia voi olla viljelyssä. Riistapellolle ja kesannolle on tukiehdoissa rajoitteet, kuinka paljon niitä voi kokonaispinta-alasta olla. Lisäksi tulee ottaa huomioon rypsin ja etenkin kuminan suhteellisen korkea viljelyriski”, Mäkinen sanoo.
Granqvist muistuttaa monipuolisen viljelykierron tuomasta esikasviarvosta.
”Jos pystyt viljelemään jotain, mikä antaa vähintään saman tuloksen hehtaarilta kuin vilja sekä hyvän esikasviarvon, niin silloin kannattaa vähentää viljanviljelyä.”
”Bonuspisteinä on vähemmän kuivaustunteja, edullisemmat konekustannukset, parempi peltomaan kunto, enemmän matoja, vähemmän tautipaineita ja vähemmän stressiä viljelijälle ja hänen perheelleen.”
Granqvist sanoo, että myös viljan hinnan ollessa hyvä pitäisi malttaa kylvää riistapeltoja, jotka muuttuvat seuraavana vuotena nurmeksi. Viljelysopimus on myös hyvä vaihtoehto monille silloin, kun viljasta maksetaan hyvin, hän toteaa.
”Mietin, mitä tapahtuu, jos tämä heikko kannattavuus jatkuu. Miten käy esimerkiksi isojen tilojen Varsinais-Suomessa, joilla on paljon vuokrapeltoa ja vuokra 500 euroa hehtaarilta? Tällaiset tilat eivät säilytä maksukykyään, jos huono kannattavuus jatkuu kauan”, Granqvist pohtii.
Hän kuitenkin uskoo, että viljan hinta vielä nousee.
”Kyse on vain ajasta. Kokemuksesta tiedämme, että joskus voi kestää kaksikin vuotta ennen kuin hinta nousee. Eli vilja kannattaa säästää ja viljellä jotain muuta sillä aikaa.”
TUURE KIVIRANTA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
