Rajuja leikkauksia maatalouteen valtiovarainministeriön säästölistalla - "Valot sammuisivat ensimmäisenä itärajalla", MTK:n Åberg kommentoi
MTK:n maatalousjohtajan mukaan maatalouden nykyistä tuotantoa ei olisi mahdollista ylläpitää ehdotetuilla tukileikkauksilla.
Säästölistan mukaan vastaisuudessa on syytä linjata, kuinka paljon eri tuotantosuuntien tuotanota tarvitaan ja onko maataloustukia tarkoitus kohdentaa koko maan alueelle. MTK:n Åbergin mukaan nykyistä tuotantomäärää ei voitaisi ylläpitää tukien laskiessa nopeasti. Kuva: Kari Salonen, Kai Tirkkonen, kuvankäsittely: Aatu JaakkolaMTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg pitää valtiovarainministeriön (VM) kaavailemien julkisen talouden menoleikkausten kokoa ja aikataulua absurdina.
”Tulee mieleen, onko tämä vakavasti otettava paperi”, asiaa MT:lle puhelimitse kommentoinut Åberg kertoo.
VM ehdottaa esimerkiksi, että seuraava hallitus säästäisi luonnonhaittakorvausta leikkaamalla jopa 150 miljoonaa. Pohjoisen tuen pienentäminen tai lopettaminen säästäisi ehkä 100 miljoonaa.
VM näkee maatalouden vuositason säästömahdollisuuksiksi yli 300 miljoonaa euroa.
”On hyvä muistaa, että viime vuonna huoltovarmuuspaketissa maatalouteen ohjattiin yli 200 miljoonaa lisärahaa, ja silti yrittäjätulo oli yksi EU-jäsenyyden ajan huonoimmista.”
Valtiovarainministeriön maanantaina julkaisemassa julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksessa kaavaillaan satojen miljoonien leikkauksia maatalouden tukiin.
Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista voidaan paperin mukaan säästää leikkaamalla niitä koko maassa. Toinen vaihtoehto on pohjoisen tuen leikkaaminen tai poistaminen kokonaan.
Ministeriön mukaan Suomessa on syytä vastaisuudessa linjata, paljonko eri tuotantosuuntien tuotantoa katsotaan tarvittavan ja onko maataloustukia tarkoitus kohdentaa koko maan alueelle.
Ministeriön paperissa esitetään, että sama ruokamäärä voitaisiin tulevaisuudessa tuottaa yhä keskitetymmin suuremmissa tilakoissa ja pienemmällä maantieteellisellä alueella.
Varsinkin pohjoisen tuen vaiheittainen leikkaaminen johtaisi ministeriön laskelmien mukaan käytännössä maatalouden hallittuun alasajoon maantieteellisesti haastavilla alueilla.
Åbergin mukaan lopputulos olisi kuitenkin kaukana hallitusta.
”Kyllähän maatalous varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa loppuisi näillä leikkauksilla melkein kokonaan. Todennäköisesti tuotanto laskisi muuallakin Suomessa.”
Saman tuotantomäärän ylläpitäminen tilakoon kasvattamisella ja tuotannon keskittämisellä ei siis olisi mahdollista ainakaan suunnitellulla aikataululla.
”Kansallisia tukia on EU-jäsenyyden aikana leikattu vastaavasti, mutta siinä puhutaan 20 vuoden ajasta”, Åberg muistuttaa.
”On hankala uskoa, että moni suomalainen ainakaan tässä tilanteessa haluaisi itärajan autioituvan, mutta kyllä näillä esityksillä valot sammuisivat ensimmäisinä juuri siellä.”
Maatalouden tukiriippuvuuden vähentäminen ei sinänsä ole huono esitys. Se on Åbergin mukaan ollut MTK:nkin tavoite jo pitkään.
”Parhaat ratkaisut tukien vaikutuksen vähentämiseen olisivat viennin edistäminen ja maatalouden neuvotteluaseman parantaminen kotimaassa.”
”Sitten kun kannattavuus paranee ja tukien merkitys pienenee, on niiden hallittu pienentäminen mahdollista.”
Sen sijaan toiveet siitä, että maatalous sopeutuu laskeviin tukiin, ovat Åbergin mukaan hataria.
”On hyvin riskialtista ensin leikata ja sitten toivoa, että maatalouden rakennemuutos ja muu kehitys kompensoisivat tukien laskun.”
Tukijärjestelmän muutoksen mahdollistaisi se, että maatalouden yleinen kannattavuus ensin paranisi. Tällä hetkellä alaa vaivaa akuutti kustannuskriisi ilman tukileikkauksiakin.
”Kannattavuus ja yrittäjätulo olisi saatava ylös muutenkin. Ei riitä se, että kannattavuus pysyisi tukileikkausten muutoksissa samana. Sen pitäisi parantua jo tukien nykyisellä tasolla”, Åberg tiivistää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
