Sähkön hinta nosti kulut pilviin: Emakkosikalalle tiedossa yli 30 000 euron lisälasku – Suomea voi pian uhata porsaspula

Maalahtelaisen Oy WestFarmin sikalan sähkölasku nousee tulevana talvena ainakin 30 000 euroa ellei enemmän. Kjell-Göran Paxal ja Tomas Långgård porsitusosastolla. Westfarmin muita osakkaita ovat Henrik Holm ja Anders Lillandt. Kuva: Johannes Tervo

Sähkön hinnannousu koettelee osaa sikatiloista.

Kallistunut sähkö tuskin yksinään tilojen tulevaisuutta keikuttaisi. Joillekin tiloille sähkölasku on kuitenkin viimeinen korsi valmiiksi huojuvaan kekoon.

Sähkö ei ole sikatilalle pikkujuttu.

Sitä tarvitaan keskikokoisessakin sikalassa noin 300 000 kilowattitunnin edestä vuodessa. ”Meillä menee sen ylikin”, mainitsee maatalousyrittäjä ja MTK:n sikaverkoston puheenjohtaja Taru Antikainen.

Vertailun vuoksi sähkölämmitteisessä omakotitalossa nelihenkisen perheen kulutus liikkuu Vaasan sähkön arvion mukaan 19 000 kilowattitunnin tietämissä.

Antikainen on yksi omistajista yhdistelmäsikalassa, jossa eläimiä on neljässä eri rakennuksessa.

Sähköä kuluu esimerkiksi rehun tekemiseen, siirtämiseen ja jakeluun. Lisäksi sitä tarvitaan ilmastointiin. Lietteestä lämpöä ottavat pumputkin kuluttavat sähköä.

Antikaisen tilalla on onneksi jotakin, josta monet nyt vain haaveilevat: määräaikainen, kohtuuhintainen sähkösopimus.

Paljon on kiinni tuurista, hän pohtii. Pörssisähkön armoilla olevilla tiloilla hinnat ovat moninkertaistuneet.

Emakkosikalat kuluttavat sähköä yleensä jonkin verran enemmän kuin lihasikalat: pienet porsaat tarvitsevat lämpöä.

MT kertoi viime viikon maanantaina, kuinka MTK:n laskelmien mukaan mallitiloista eniten sähkön hinnat nousisivat 350 000 kilowattituntia vuodessa käyttävällä porsastilalla.

Oy WestFarmin emakkosikalassa Maalahdessa eletään tänä syksynä kohtalonhetkiä.

Porsastuloksissa tila on lukeutunut Suomen kirkkaimpaan kärkeen. Kaikki vilja ja valkuaiskasvit saadaan omistajien tiloilta.

Porsaat tekevät kauppansa, sillä niitä kasvatetaan sopimustuotantona.

Tilalla on myös erityinen valtti: siat saavat pelkästään kotimaista valkuaisrehua. Atria arvioi, että WestFarm on Suomen ensimmäinen täysin soijaton emakkosikala (MT 10.2.2021).

Takana on kuitenkin julma vuosi. Tuotannon kannattavuus on romahtanut reippaasti miinuksen puolelle.

Vaikea tilanne pysäytti jo keväällä. Tänä syksynä tilalla päätetään, miten jatkaa eteenpäin, summaa yksi yhtiön omistajista, Henrik Holm.

"Ensimmäinen päätös olisi ollut vähentää tuotantoa, mutta tällä hetkellä ollaan siinä mallissa, että jatketaan porsastuotantoa toistaiseksi. Seurataan tilannetta.”

Kesällä porsaan tuottajahinnat nousivat noin 12 euroa. Se ei ole likikään riittävästi, Holm jatkaa.

Viime viikolta postilaatikkoon kolahtanut kirje Vaasan sähköltä tekee jatkon suunnittelusta yhä vaikeampaa.

Sähköyhtiö ilmoitti sopimushinnan nousevan lähelle 30 senttiä. Mikäli hinta pysyisi samana koko edessä olevan vuoden, tarkoittaisi se vuositasolla kulujen nousua yli 30 000 eurolla.

Se tarkoittaa heti yli kahta euroa kuluja lisää per porsas, hän laskeskelee.

Porsaan hinnan olisi noustava vielä ainakin 15 euroa, jotta niiden eteen tehty työ olisi kannattavaa.

”Ei ole yksinkertaisesti rahaa jatkaa tappion puolella pitkän matkaa. On tehtävä sen mukaisia päätöksiä.”

Vaan entäpä kriisituki? Hallitushan myönsi maatiloille 300 miljoonan euron tukipaketin.

Pakettiin kuuluva, tuotannosta irroitetun tuen lisämaksu meni tilalta täysin ohi, hätkähdyttävästä syystä: sikala on liian uusi, vuonna 2012 rakennettu. Tukeen vaikuttava niin sanottu viitemäärä on laskettu vuoden 2007 eläinmäärän mukaan.

”Se tuntuu oudolta ratkaisulta, sillä meille ja monelle muulle tulevaisuuden sikalalle tuki olisi ollut tärkeä.”

Kriisituessa olevaa sikatalouden lisämaksua ilman jäivät Henrik Holmin mukaan monet niistä tiloista, jotka kantavat vastuuta Suomen sianlihaomavaraisuuden tulevaisuudesta. Kuva: Johannes Tervo

Haastavia aikoja on saatu jo riittämiin viime vuoden heikon sadon ja kuluihin nähden riittämättömän tuottajahinnan siivittämänä.

Uusi viljasato on onneksi hyvälaatuinen: Ohraa riittää taas kaukaloihin. Paljon tulevasta kehityksestä riippuu myös viljan hinnasta.

Suomessa emakkojen määrän on arvioitu vähenevän 5 000 yksilöllä vuoden loppuun mennessä.

Kevään porsasruuhka on kääntymässä porsaspulaksi, Antikainen pohtii.

Viime vuoden heikko satotilanne hidasti myös lihasikojen kasvua. ”Kasvatusajat ovat pidentyneet, kun ohrasta tuli pulaa. On syötetty myös ruista, kauraa ja vehnää.”

Sianlihantuotannon ennustetaan putoavan Suomessa tänä vuonna noin viisi prosenttia.

Juttua korjattu 16.9. klo 13.25. Jutussa kerrottiin faktana tilan kulujen nousevan vuositasolla 30 000 eurolla sähkönhinnan nousun vuoksi. Kustannusten nousu on 30 000e/vuodessa, mikäli sähkonhinta pysyy nykytasolla. Uuden sopimuksen mukainen hinta on voimassa tällä erää kaksi ja puoli kuukautta.