Kuluttajat kaipaavat lähiruokaa
VESILAHTI (MT)
Keväällä 2014 agronomi ja luomuviljelijä Eeva Ylinen kumppaneineen perusti Vesilahdelle reilun kaupan lähiruokarenkaan Thomas Snellmanin mallin mukaan. Naapurikunnissa innostuttiin myös. Nyt Suomessa on Reko-renkaita 60.
Lähiruokarenkaan kautta tuottaja saa varmat asiakkaat, ja asiakas tietää, kuinka ruoka on kasvatettu. Koko hinta menee tuottajalle, eikä ruoka ole kallista kuluttajallekaan.
Pirkanmaalla tuotanto ei vain ole tarpeeksi monipuolista. Osa tuotteista tuodaan kauempaa.
”Kuluttajat eivät vaadi, että tuotteiden on oltava luomua, mutta eettisesti tuotettuja ja geenimuuntelusta vapaita niiden täytyy olla”, Ylinen kertoo.
Kuluttajat hakevat tilaamansa parin viikon välein jakelupisteestä. Tuottajalta menee puoli tuntia jakeluun, ja sen jälkeen matka jatkuu seuraavaan Reko-pisteeseen.
Jo Parasta pöytään Pirkanmaalla -hankkeessa Ylinen oli perustamassa lähiruokahyllyjä kauppoihin. ”Nyt myös isot firmat alkavat huomata, että lähiruoka on iso juttu.”
Kasvava joukko suomalaisia on kiinnostuneempia laadusta kuin hinnasta. Myös kotitarveviljelyn suosio kasvaa.
”Valta on ihan oikeasti kuluttajalla. Voit vaihtaa kauppaa tai pyytää kauppiasta laajentamaan valikoimaa.”
Ylinen huomauttaa, että esimerkiksi isot jatkojalostamot tuottavat niin paljon jätettä, ettei ympäristö kestä sitä.
On paljon maita, joissa paikallisten tuotteiden vienti johtaa epäterveelliseen ruokavalioon. Esimerkiksi kvinoan suosion nousu on vienyt tuotteen oman väestön ulottumattomiin.
Ravinteikas paikallinen ruoka korvataan tuontieineksillä.
”Meidän olisi hyvä tuottaa mahdollisimman suuri osa ruuastamme myös maakunnittain. Kriisitilanteessa mikään muu ei toimi kuin lähiruoka, hajautettu energiantuotanto ja lyhyet toimitusketjut.”
Rea Peltola
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
