Vieraslajit voivat haitata pölyttäjien toimintaa näinkin yllättävin tavoin

Niityt ovat vähentyneen jo 50 -luvulta lähtien, kun maataloudessa on tullut isoja muutoksia. Lupiinit ovat vallanneet monin paikoin ketokasvien kasvupaikat. Kuva: Sanne Katainen

Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat avanneet haitallisten vieraslajien vaikutuksia Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla.

Pölyttäjille on tärkeää, että kukkivia, mettä ja siitepölyä tuottavia kasveja on saatavilla pitkin kesää. Monet pölyttäjistä ovat keskittyneet joihinkin tiettyihin kukkakasveihin. Kun lupiini valtaa vaikkapa ketokukkia kasvavan alueen, näitä lajeja ravintonaan käyttävien pölyttäjien ravinto katoaa.

Komealupiini on yksi haitallisista vieraslajista, jotka tukahduttavat muun kasvillisuuden alaltaan. Ongelmaa pahentaa se, ettei komealupiini tuota mettä vaan pelkkää siitepölyä. Kimalaistyöläiset eivät saa siitä energiaa, jota ne tarvitsevat siitepölyn keräämiseen kasvaville toukilleen.

Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden mukaan lupiinin siitepöly sisältää lisäksi kimalaisille myrkyllistä lupaniinia. Tämä myrkyllinen alkaloidi vaikuttaa kimalaisten lisääntymiseen.

Toisen tunnetun haitallisen vieraslajikasvin, jättipalsamin, aiheuttamat haitat ovat toisenlaisia. Tutkimuksien mukaan jättipalsamin nopeasti leviävät kasvustot houkuttelevat pölyttäjiä, kuten kimalaisia ja pistiäisiä, pois esimerkiksi mansikkaviljelyksiltä. Tämä puolestaan vaikuttaa suoraan saatavaan satoon eli mansikoiden määrään.

”Vieraslajikasvit valtaavat kasvualaa luonnonkasveilta, jolloin monet pölyttäjille tärkeät ravintokasvit kärsivät uusista tilanvaltaajista. Runsaina esiintyminä ne kilpailevat pölyttäjistä luonnonkasvien kanssa tehokkaasti varsinkin, jos kukinta-aika osuu samaan ajankohtaan”, Luonnonvarakeskuksen tutkija Sakari Raiskio toteaa uutisessa.

Jättipalsami auttaa selviämään pölyttäjiä vain alkukesästä ja jos muut kasvit ovat tukahtuneet, ravintoa ei välttämättä ole tarjolla enää loppukesäksi.

Omenapuiden pääpölyttäjät ovat kimalaiset ja mehiläiset, jotka keräävät kukista mettä ja siitepölyä.  Kuva: Lari Lievonen

Lämpenevistä ja pidentyvistä kesistä saattavat hyötyä myös vieraslajiherhiläiset. Suomessa elävä oma herhiläislajimme ei aiheuta suuria ongelmia muille pölyttäjille. Sen sijaan aasianherhiläinen on nimensä mukaan Aasiasta Eurooppaan levinnyt herhiläislaji, joka on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella.

Aasianherhiläinen on peto, joka voi aiheuttaa vakavaa haittaa mehiläistarhaukselle saalistamalla kesymehiläisiä. Eurooppalaiset mehiläiset eivät ole oppineet puolustautumaan aasianherhiläisen saalistukselta. Pahimmillaan aasianherhiläinen tuhoaa kerralla mehiläistarhasta lähes kaikki mehiläiset.

Aasianherhiläinen on aiheuttanut tuhoja jo esimerkiksi Saksassa, Ranskassa, Portugalissa ja Espanjassa. Laji on levittäytynyt myös esimerkiksi Britanniaan ja Hollantiin, mutta Pohjoismaissa sitä ei vielä ole tavattu.