Ruiskutuksia voi vähentää sekoittamalla tuholaisten pään
LOHJA (MT)
Bernerin tuotepäällikkö Matias Rönnqvist solmii tahmeita ruskeita muoviputkiloita karjalohjalaisen Jorma Jaakkolan omenapuihin. Esiteltävänä on uusi tapa torjua tuholaisia ja vähentää kasvinsuojeluruiskutusten tarvetta.
Ihmisen nenään putkilot eivät haise juuri miltään, mutta koiraspuolisen kääriäisperhosen nokkaan kyllä. Japanilaisyrityksen valmistamissa putkissa on feromoneja eli tuoksuaineita, samanlaisia, joilla kääriäisnaaraat houkuttelevat koiraita.
”Kun koirasperhoset lentävät puiden yllä, tuoksu sekoittaa ne eivätkä ne löydä aitoja naaraita”, Rönnqvist selittää. Parittelu ei onnistu, ja uuden sukupolven pääluku jää vähäiseksi.
Feromonihäirintää on Rönnqvistin mukaan käytetty Keski-Euroopassa jo vuosikymmeniä. Meillä feromonit ovat tuttuja lähinnä ansoista, joiden avulla tuholaisten määrää selvitetään.
Uusia Isomate C LR -feromoninauhoja on Suomessa testattu Ahvenanmaalla, missä tuholaisia on mannermaata enemmän. Menetelmälle myönnettiin koetoimintalupa myös tälle kasvukaudelle.
Kääriäiskantaa voi feromonihäirinnän avulla vähentää paikallisesti huomattavasti, Rönnqvist sanoo. Jos saman seudun omenanviljelijät sopivat yhteistyöstä, kanta saadaan vähiin alueellisesti.
Valmiste tehoaa omena-, pensas-, ruoste-, omenankuori- ja omenanlehtikääriäisiin. Pihlajanmarjakoihin tai pikkuhedelmäkääriäiseen se ei tehoa.
Putkilot ripustetaan puihin toukokuussa viikkoa ennen omenakääriäisen lennon alkamista. Ne erittävät feromonia 130–150 vuorokauden ajan.
Putkia pitäisi levittää tasaisesti, noin tuhat kappaletta hehtaarille. ”Tarhan reunoille tiheämpään, ja jokaiseen rivin päätypuuhun”, Rönnqvist neuvoo.
Yhden nauhan vaikutus kattaa noin kymmenen neliötä.
Ympäristöstä tarhaan saattaa lentää hedelmöityneitä naaraita munimaan. Silloin reunimmaiset puurivit voi olla tarpeen ruiskuttaa.
Kääriäisiä on totuttu torjumaan pyretroidiruiskutuksin. Niiden haittana on, että myös hyödylliset hyönteiset, muun muassa kääriäistoukkien luontaiset viholliset kuolevat.
Varsinkin luomutilat ovat kiinnostuneita uudesta feromonimenetelmästä, Rönnqvist kertoo.
Suomen 667 ammattimaisesta omenahehtaarista runsas 30 on hänen mukaansa luomussa, mutta moni muukin harkitsee luomuun siirtymistä.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
