Järjetön mittakaavavirhe maataloustukien tulkinnassa on vain esimakua – kansallinen vääntö tekee paluuta
Turun yliopiston taloustieteen professori paisutti raportissaan pohjoisen ja etelän saamien tukien eron yhdeksänkertaiseksi ja johti politiikkaesityksensä virheellisestä lähtökohdasta. Jos päätökset maatalouspolitiikasta siirtyvät EU:lta jäsenmaille, EU-aikaa edeltänyt maatalouskeskustelu tekee taatusti paluun.
Viljelijät ovat saaneet olla varsin rauhassa poliittisilta väännöiltä EU-vuodet. Kuvituskuva. Kuva: Johannes Tervo21.11.202504:00
Maataloustuet ovat välttäneet Petteri Orpon (kok.) hallituksen valtiontalouden tasapainottamiseen tähtäävät leikkaukset. Osaltaan tukien turvana on EU: Jos tuessa on mukana EU-rahaa, kotimaiseen rahoitukseen tehdyt leikkaukset vähentävät samassa suhteessa myös unionin maksamia euroja. Tämä taas johtaa siihen, että osa tukitoimista jää toteutumatta ja Suomen EU:lta saama rahoitus pienenisi – ja Suomen asema nettomaksajana vahvistuisi entisestään.
Vaikka maatalous onkin suorilta leikkauksilta tähän asti välttynyt, maataloustukiin on viime aikoina kohdistunut voimistunutta kritiikkiä. Erityisesti sitä on esittänyt SDP puheenjohtajansa Antti Lindtmanin ja varapuheenjohtajansa Nasima Razmyarin suulla. Molemmat ovat kritisoineet maataloustukien maksamista tiloille, joilla ei ole ollut myyntituloja.
Maataloustukiin on viime aikoina kohdistunut voimistunutta kritiikkiä.
Lokakuussa aivan uutta näkökulmaa maataloustukikeskusteluun toi korkeakoulutettujen palkansaajakeskusjärjestö Akava tutkimusyksikkönsä Akava Worksin raportissa. Sen laatineen Turun yliopiston professorin Timo Kuosmasen mukaan maataloustukijärjestelmän kansallinen osuus pitäisi myllätä kokonaan uusiksi niin, että tuet keskitettäisiin vahvemmin nykyiselle AB-alueelle. Kuosmanen kritisoi raportissaan C-alueelle maksettavaa kansallista tukea ja kysyi, onko sen AB-alueeseen nähden 18-kertainen tuki perusteltu.
Jo SDP:n esittämä maataloustuki on saanut kritiikkiä osakseen siitä, että se sivuuttaa maataloustukijärjestelmän monitavoitteisuuden: tuilla ei ole tarkoituskaan yksinomaan ylläpitää ruoantuotantoa vaan tavoitteena on samaan aikaan tuottaa myös esimerkiksi ympäristöhyötyjä. Kuosmasen raportti lipsahtaa pellolta valtaojan puolelle vielä pahemmin: Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Jyrki Niemen mukaan jo sen lähtökohdat ovat pielessä, joten esitetty näkemys C-alueen 18-kertaisesta tuesta on yhdeksänkertainen mittakaavavirhe. C-alueen kansallinen tuki on suurempi kuin AB-alueen, mutta se on silti alle kaksinkertainen AB-alueen tukeen verrattuna. AB-alue taas saa enemmän EU-rahoitusta kuin C-alue.
EU:n komission aikeena on seuraavalla rahoituskaudella siirtää päätäntävaltaa maatalouspolitiikan ja tukijärjestelmän toimeenpanosta eli käytännössä rahanjaon perusteista vahvemmin jäsenmaille itselleen. Tämänvuotiset keskustelut voidaan nähdä esimakuna siitä, mitä on EU:n aikeiden kenties toteutuessa odotettavissa yhä enemmän: keskustelua käydään, mutta moni asiantuntijaksikin itsensä mieltävä ei välttämättä edes ymmärrä, mistä puhutaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
