Video: "Sudet kuuluvat luontoon, mutta haluan suojella omiani" – Laumanvartijoiden suosiossa yksi rotu on ylitse muiden, Tiirinkosken tilan emännälle Lucia ja Renzo tuovat levollisen unen

Laumanvartijat leimautuvat parhaiten karjaan saadessaan kasvaa niiden seassa. Tiirinkosken tilan emäntä Nina Toivoselle oli rankkaa jättää koirat pentuina lampolaan. Kuva: Kari Salonen

Ei tarvita kuin hännänheilautus ja toimittajajoukko sulaa. Koirien ulkonäkö on jalostunut karjankin mieltymyksiin sopivaksi. Lampaat kokevat luppakorvat vähemmän uhkaaviksi kuin pystykorvat.

Jos olisi susi, sitä voisi äkkiseltään erehtyä: koirat ovat tehokkaita karjan suojelijoita.

Kommentit ovat WWF:n tuoreesta laumanvartijakoirakyselystä. Ylivoimainen valtaosa vastaajista, 88 prosenttia, koki koirasta olevan hyötyä petovahinkojen torjunnassa. Vastauksia kyselyyn tuli 53 tilalta.

Susien lampaille aiheuttamien vahinkojen määrä on ollut Suomessa nousussa, kertoo projektityöntekijä Annaelina Kotilainen WWF:stä.

Näiden koirien koti, Tiirinkosken tila Hämeenlinnassa, on ilvesaluetta. Myös susia liikkuu jonkin verran. Aika ajoin laitumelta on ennen koiria kadonnut eläimiä, vaikka aiheuttajasta ei aina olekaan varmuutta.

”Sudet kuuluvat luontoon, mutta haluan suojella omiani. Laumanvartijat tuovat rauhallisen unen”, kuvailee hämeenlinnalaisen Tiirinkosken tilan emäntä Nina Toivonen.

Kuva: Timo Filpus

Suosituin rotu sekä kyselyn että aiemman tiedon perusteella on Tiirikosken tilallakin käytössä oleva maremmano abruzzese.

Yhteistyö rodun alkuperämaahan Italiaan on voimakas, kertoo laumanvartijakoirien kasvattaja Petra Frondelius.

Yleisin koirien määrä tilalla oli WWF:n kyselyssä kaksi – niin myös Tiirinkoskella. Frondeliuksen kasvattamat Lucia ja Renzo ovat sisarukset. Toinen jää vahtimaan laumaa, kun toinen lähtee ajamaan uhan pois.

Kun Lucia oli nuori, sitä oli vaikea saada pysymään lampaiden luona, Toivonen muistelee. ”Pienenä pentunakin löysin sen kiveltä haukkumasta.”

Nykyisin Lucia pysyy lampaiden luona, joskin petoja karkottaessaan se jättää ne Renzon hoiviin. Kyselyyn vastanneista 29 prosentilla koira eli karjan kanssa laidunkauden ulkopuolellakin.

Jos peto lähestyy, koira ottaa vaikka tällin sähköaidasta suojellakseen laumaansa. Suojauksen teho perustuu ennen kaikkea pelotevaikutukseen: karjan lähestyminen tehdään niin hankalaksi, että petojen kannattaa etsiä saalista muualta.

Kyselyyn vastanneista tiloista petovahinkoja oli ennen koiraa reilulla 40 prosentilla. Yleisimmin epäilty vahinkojen aiheuttaja oli susi tai ilves.

Koiran hankkimisen jälkeen niitä oli ollut 18 prosentilla tiloista, ja asialla oli yleisimmin ahma, koira tai susi.

Suurin osa vastanneista oli lammastiloja. Nautatilojen osuus oli vajaa neljännes.

Suosituimman laumanvartijan, maremmano abruzzesen, turkin laatu on sellainen, että koira pärjää vähemmälläkin harjaamisella. Vasemmalla Renzo, oikealla Lucia. Kuva: Kari Salonen

Tiirinkosken tilalta löytyy 160 ahvenanmaanlammasta ja lisäksi Gotlannin turkislampaita. Ylämaankarjaa on 70 päätä. Vasikoillekin laumanvartijoista voisi olla hyötyä, Toivonen pohtii.

Koska karjaa on paljon, hänen täytyy päättää, mitkä eläimet ovat eniten vahtimisen tarpeessa. ”Jos vien kantavia jalostuslampaita keskelle ei-mitään, haluan ne suojella.”

Yleisestikin koiria kehotetaan kohdentamaan juuri arvolampaiden suojeluun.

Ehkä hieman yllättäväkin riski karjalle olivat vieraat koirat. Ne olivat yleisimpiä laumanvartijoiden kohtaamia uhkia – joskaan eivät vahinkojen aiheuttajia – supikoirien ja kettujen ohella.

Itärajalla ongelmia voivat aiheuttaa villikoirat, sisä-Suomessa taas esimerkiksi aitaukseen tulevat yksittäiset metsästyskoirat.

WWF:n toteuttamassa hankkeessa tutkitaan laumanvartijoiden hyötyjä laidunkarjan suojelussa. Vasemmalla WWF:n projektityöntekijä Annaelina Kotilainen, keskellä suojeluasiantuntija Eeva-Liisa Korpela ja oikealla laumanvartijakoirien kasvattaja Petra Frondelius. Kuva: Kari Salonen

Laumanvartijoista toivotaan olevan hyötyä myös uhanalaisten perinneympäristöjen suojelussa. ”Syrjäisilläkin laitumilla karja tarvitsee suojaa pedoilta. Intresseissä on myös petoeläinten suojelu ja rauhallinen rinnakkaiselo”, kuvailee WWF:n suojeluasiantuntija Eeva-Liisa Korpela.

Valtion Helmi-elinympäristöohjelmassa tavoitteena on nostaa hoidossa olevien perinnebiotooppien ala 52 000 hehtaariin vuoteen 2030 mennessä.

Tiirikosken tilalla on luonnon monimuotoisuutta edistävään LUMO-ohjelmaan kuuluvia alueita noin 17 hehtaaria.

Koirille leimautuminen vahdittaviinsa on niin voimakasta, että ne eivät aina sovi tuotantomuotoihin, joissa eläimet vaihtuvat tiuhaan.

WWF:n toteuttama laumanvartijakoirakysely liittyy kaksivuotiseen hankkeeseen, joka lähti liikkeelle Suomen Lammasyhdistyksen aloitteesta. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö. Hankkeeseen liittyi myös laamojen kokeilukäyttö laumanvartijoina, mistä saatiin Mikkolan tilalla Salossa rohkaisevia tuloksia (MT 28.1.).

Lue lisää:

Video: Pystyykö laama suojelemaan lampaita pedoilta? "Sen verran outoja nämä ovat liikkeiltään ja käytökseltään, että uskon suden epäröivän"

Sopisiko aasi puolustamaan Suomessa karjaa susilta? Maailmalla pitkäkorvaisia laumanvartijoita käytetään laitumilla suojana koirapetoja vastaan