Oikeus linjasi: Marjatilan kausitunneli ei pilaa maisemaa – "Usko oikeusvaltioon säilyi", toteaa mansikanviljelijä

Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreen päätöksen mukaan Mattilan Marjatila Huittisissa saa rakentaa Kokemäenjoen rantaan loputkin suunnitellut kausitunnelit tehostamaan mansikan viljelyä. Kuva: Sanne Katainen

Huittislaisen Mattilan Marjatilan yrittäjien vuosia jatkunut piina on ohi. Tila on vihdoin saanut korkeimmalta hallinto-oikeudelta poikkeusluvan rakentaa kausitunneleita mansikanviljelyyn. Oikeuden päätös tuli keskiviikkona 9. joulukuuta.

Kimurantti lupaprosessi alkoi vuonna 2017. Kausitunneleista tehtiin valituksia muun muassa sillä perusteella, että ne aiheuttavat haittaa Kokemäenjoen kulttuurimaisemalle.

Lisäksi kunnan tekemästä suunnittelutarve- ja poikkeamispäätöksestä valitettiin Turun hallinto-oikeuteen. Se päätti, että poikkeamislupaa ei myönnetä.

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kausitunneleiden vaikutus maisemaan on vähäinen. "Maiseman arviointiin on kriteerit, ja mielestämme korkein oikeus toteutti niitä", Tarja Matomäki Mattilan Marjatilalta toteaa.

"Päätös oli päälinjoiltaan erittäin hyvä, sitä mitä odotimmekin. Usko oikeusvaltioon säilyi", Matomäki sanoo helpottuneena.

Myös MTK:n lakimies Leena Kristeri on tyytyväinen. "Alan kannalta on hyvä, että perinnemaisema-alueella voidaan toteuttaa moderneja viljelytekniikoita. Ajan henki saa näkyä maisemassa."

Korkein hallinto-oikeus perustelee päätöstään myös sillä, että kausitunneleiden ympäristöhyödyt ovat merkittäviä.

Päätös koskee vain Mattilan Marjatilaa. Sitä ei voi automaattisesti laajentaa muihin vastaaviin tapauksiin, vaan ne pitää arvioida tapauskohtaisesti, Kristeri toteaa. Silti päätös on merkittävä koko alan kannalta. "Kilpailun kiristyessä on otettava käyttöön uusia tekniikoita voidakseen olla mukana markkinoilla."

Kuntien suhtautuminen kausitunneleiden rakentamiseen vaihtelee, Kristeri kertoo. Yksi syy tähän on, että kausitunnelihankkeita ei vielä ole ollut kovin paljon, joten asia on uusi.

Jotkut kunnat ovat määritelleet rakennusjärjestyksissään, miten suhtautua kausitunneleiden luvittamiseen.

"Viljelijöille kunnittain vaihtelevat menettelyt aiheuttavat ennakoimattomuutta ja epävarmuutta. Oma prosessi voi mennä aivan toisella tavalla kuin jonkun toisen."

On kuntia, jotka ovat valinneet menettelytavaksi rakennusluvan. Tämä tarkoittaa Kristerin mukaan sitä, että kunnan näkökulmasta on tarve tehdä jälkivalvontaa maisemallisten arvojen, naapurien oikeusturvan kannalta tai rakennusteknisten syiden takia.

Kristeri uskoo, että kunnissa on kuitenkin tahtoa edistää alueensa elinkeinoja. Hän tietää esimerkiksi tapauksen, joissa raskas lupamenettely on kunnassa vaihdettu keveämpään.

Kausitunneleita suunnittelevan viljelijän kannattaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aloittaa keskustelu kunnan kanssa, Kristeri neuvoo. Myös oman alueen kaavatilanne kannattaa selvittää.

"Meillä oli koko ajan asiallinen, keskusteleva linja. Se tuotti selvästi tulosta", Matomäki kertoo.

Kunnan rakennusjärjestyksiä voidaan uusia ja taksoja muuttaa, jos lupaprosessi todetaan kalliiksi. Muutosten käsittelyyn kuluu aikaa yleensä noin vuosi, Kristeri kertoo.

Mattilan Marjatilan kohdalla koko prosessi vei lähes neljä vuotta ja kuluja tuli kymmeniä tuhansia euroja. Vielä on epävarmaa, myöntääkö ely-keskus kesken olevaan tunnelihankkeeseen myönnetyille tuille jatkoaikaa, vai syntyykö siitä lisää tappiota.

Tarkoituksena on mahdollisimman pian rakentaa loppuun suunnitellut tunnelit noin 3,5 hehtaarin alalle. Tähän mennessä niistä on valmiina noin puolet.

Kausitunnelit ovat vielä uusi asia. Niitä voi Kristerin mielestä verrata kasvustojen päällä oleviin harsoihin. Nekin olivat aikoina uutta ja niitä karsastettiin maisemassa, mutta ei enää.

Lue myös:

Marjanviljelijä törmäsi kasvu­tunneleiden byrokratiavyyhteen – päätökset venyvät

Kuvatekstiin korjattu 11.12.2020 klo 14:06 oikeuden nimi. Päätöksen teki korkein hallinto-oikeus