Kotimaisesta villasta tuli vuonna 2021 nopeasti haluttua arvotavaraa – Novitaa harmittaa rajallinen saatavuus: "Suomessa kasvatettu villa olisi unelma"
Vastuullisuuden merkitys langan ostokriteerinä kasvaa jatkuvasti, kertoo Novitan toimitusjohtaja Daniela Yrjö-Koskinen.
VILLA-hankkeen tavoitteena on lisätä suomalaisen villan päätymistä jatkojalostukseen. Tuottajia opastetaan muun muassa villan kerintään ja lajitteluun liittyen. Kuva: Roope PermantoVuosi 2021 muistetaan lammastiloilla käänteentekevänä villavuotena.
Kotimaisen villan suosio kasvoi korona-ajan neulebuumissa nopeasti, mikä alkoi näkyä myös tuottajahinnoissa. Aiemmin kahden-kolmen euron tienoilla liikkunut villan kilohinta nousi parhaimmillaan kuuteen euroon. Ostajia villalle ilmestyi lisää, ja villaa alettiin keräillä osassa maata myös suoraan tiloilta.
Alalle ilmestyi myös uusia toimijoita, jotka ovat jo aloittaneet tai ensi vuonna aloittamassa villan jalostusta langaksi. Kotimaista villaa käytetään myös muun muassa peitteiden ja tyynyjen täytteenä, ja Lapuan kankureilta on tulossa kotimaisesta villasta valmistettuja tuotteita. Kysyntää on suomenlampaiden villan lisäksi myös liharotuisten lampaiden villalle.
Kotimaisen villan kova kysyntä ja kohonnut tuottajahinta on saanut yhä useamman lampurin toimittamaan villansa jatkojalostukseen hävittämisen sijaan. Edelleen suomalaisista villalangoista on niukkuutta. Sitä helpottanee ensi vuonna kasvava kehruukapasiteetti.
Suomessa kasvatettu villa olisi myös maan suurimman lankavalmistaja Novitan unelma, toimitusjohtaja Daniela Yrjö-Koskinen kertoo.
"Valitettavasti hyvälaatuista suomalaista villaa on tällä hetkellä saatavilla vain rajallisesti ja kysyntää on Suomen markkinoilla reilusti enemmän kuin tarjontaa. Nyt meillä Novitalla pähkäilläänkin, mistä sitä saataisiin lisää. Kovasti haluaisimme ostaa lisää", hän toteaa.
Saatavuushaasteiden syiksi Yrjö-Koskinen mainitsee alhaisen markkinahinnan, lampureiden osaamisen ja villan keräilyn sekä logistiikan. Myöskään villan pesuun ei ole Suomessa riittävästi kapasiteettia, minkä vuoksi suuri osa villasta kuljetetaan pestäväksi esimerkiksi Englantiin.
Novita on mukana ProAgrian Etelä-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan yhdistysten VILLA-hankkeessa, jonka tavoitteena on saada suomalainen villa tiloilta eteenpäin jatkojalostukseen.
"Hankkeen avulla pääsemme ongelmien juurille ja kehittämään asiaa eteenpäin. Uskomme, että tulevaisuudessa teollisen tuotannon käyttöön saadaan entistä enemmän suomalaista villaa", Yrjö-Koskinen sanoo.
Suomalaisesta villasta Novita on valmistanut muun muassa sukkalankoja, joissa osa villasta on ollut kotimaista. Kokonaan suomalainen Suomivilla-lanka lanseerattiin uudelleen lokakuussa 2020 ja se on ollut menestys. Suomivillaa valmistettiin myös 2014-2016.
Viime vuosien aikana Novita on käyttänyt vajaat 50 000 kiloa suomalaista villaa, mikä tarkoittaa lähes miljoonaa lankakerää.
Tällä hetkellä Suomivilla-lankoihin ei riitä tarpeeksi raaka-ainetta, minkä vuoksi Novita haluaisi kovasti ostaa lisää suomalaista villaa.
Suomalaiset suosivat langoissa vahvasti kotimaista tuotantoa. Novitan viimeisimmän kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaista lankaa suosii 97 prosenttia vastaajista.
Ostokriteereissä vastuullisuuden merkitys kasvaa jatkuvasti ja se on Novitalle yksi tärkeimmistä arvoista, Yrjö-Koskinen kertoo.
"Siksi lähes kaikki villa oman tehtaamme lankoihin tulee kotimaasta tai Suomen lähialueilta, kuten Norjasta ja Britanniasta. Lisäksi tuomme merinovillaa Espanjasta. Tällä tavoin pidämme hiilijalanjälkemme kohtuullisena ja vältämme pitkiä rahtimatkoja valtamerien yli."
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
