Kotoista ruista riittää joka kolmanteen leipään
Rukiin sato kattaa hyvässäkin tapauksessa vain kolmasosan kotimaan ruistarpeesta. Kaksi ruisleipää kolmesta leivotaan ensi talvena tuontiviljasta ja sekin sillä edellytyksellä, että rukiista saadaan keskinkertainen hehtaarisato.
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike julkaisi torstaina tarkennettuja ennakkotietoja tämän kesän kylvöaloista ja pellon käytöstä. Luvut perustuvat tukihakemuksiin ja niihin haun jälkeen tehtyihin korjauksiin.
Ruista on kasvamassa poikkeuksellisen vähän, 11 500 hehtaaria. Vain kolmesti aiemmin 90-luvun alussa ala on ollut tätä pienempi. Silloin purettiin vuosina 1989 ja 1990 kertyneitä ruisvuoria. Nyt vajetta paikataan tuonnilla.
Syksyn hankalat korjuuolot vähensivät syysviljojen kylvöjä ja märkään maahan kylvetyt ja heikoiksi jääneet rukiit ja syysvehnät kärsivät talvituhoista.
Vielä kevään tukihaun yhteydessä eläteltiin toiveita, ettei syysviljoja olisi tarvinnut rikkoa, mutta toisin kävi. Ruismaista kolmannes ja syysvehnistä yli neljäsosa jouduttiin rikkomaan talvituhojen takia.
Heikoin tilanne on Uudellamaalla, missä syysviljaa on kylvössä vain kolmannes viimevuotisesta, ja Hämeessäkin jäätiin alle puoleen
Syysvehnän tilanne ei ole yhtä hankala kuin rukiin, sillä kevätvehnää kylvettiin lähes yhtä paljon kuin vuosi sitten, ja vehnää on kertynyt laareihin reilusti enemmän kuin kotimaassa kulutetaan. Vehnää on kasvamassa 231 000 hehtaaria, mikä on 10 000 hehtaaria viime vuotista vähemmän.
Kaikkiaan viljaa on kasvamassa 1,179 miljoonaa hehtaaria, mikä on 26 000 hehtaaria enemmän kuin viime vuonna. Rehuviljat syrjäyttivät vaativampia kasveja.
Syysviljojen tilalle kylvettiin ohraa ja myös kauraa näyttää vaihtuneen jonkin verran ohraan, jonka kylvöala kasvoi lähes 8 prosenttia viime vuodesta. Kauran kasvu jäi puoleen ohrasta, 4,4 prosenttiin. Ohra on kasvamassa 30 000 ja kauraa yli 15 000 hehtaaria enemmän kuin vuosi sitten.
Ohran kylvöhalut kasvoivat eniten Kotka–Kokkola-linjan lounaispuolella, kun kauraa lisättiin tasaisesti koko maassa.
Kesannolle ja muutoin viljelemättä jätettiin liki 5 000 hehtaaria viimevuotista enemmän peltoja, yhteensä 272 000 hehtaaria, vaikka vielä keväällä ounasteltiin kesantoalan kutistuvan.
Sänkikesannot ja viherlannoitusnurmet kasvattivat osuuttaan.
Öljykasvien viljelysuunnitelmat pitivät varsin hyvin kutinsa ja ala kutistui noin neljänneksen viime vuodesta. Rypsin ala romahti 36 500 hehtaariin, ja rapsin runsaat tuhannen hehtaarin lisäys paikkaa pudotusta vain vähän.
Rapsin osuus lähentelee kolmasosaa öljykasvialasta.
Sokerijuurikkaan ala kasvoi neljä prosenttia ja myös peruna-alan piti kevään tukihakemusten mukaan kasvaa, mutta toisin kävi. Istutusala supistui 500 hehtaaria ja pari prosenttia viime vuodesta.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
