Maitokiintiöt poistuvat alan ollessa jo kriisissä
LAUKAA (MT)
Maitovaltuuskunta haluaa varmistaa pohjoisen litratuen jatkuvuuden.
”Hallinnon tulee varmistaa rajoitteessa pysyminen, kaikkia pohjoisen tuottajia koskevalla rajoitemekanismilla. Näin toimimalla varmistetaan tuottajien tasapuolinen kohtelu”, linjasi maanantaina ja tiistaina Laukaassa kokoontunut Maitovaltuuskunta.
”Maidontuottajat ovat hyvin huolissaan, jos rajoite ylitetään toistuvasti”, Maitovaltuuskunnan puheenjohtaja Mauri Penttilä sanoo.
Maitovaltuuskunta on esittänyt jo aiemmin maa- ja metsätalousministeriölle maidontuotantoon tuotanto-oikeusmallia, mutta ministeriö on todennut, että maidontuotanto ei kasva eikä maitoa tule liikaa. Nyt rajoite kuitenkin ylittyy.
”Rajoitteeseen täytyy saada ratkaisu nopealla aikataululla”, Penttilä kiirehtii ministeriötä.
EU:n maitokiintiöjärjestelmän päättyminen maaliskuun loppuun lisää epävarmuutta sektorilla.
”Esimerkiksi Hollannissa on kapasiteetti valmiina 15 prosentin tuotannon lisäykselle. Myös uusissa jäsenmaissa on potentiaalia lisätä tuotantoa, osin kevyemmän byrokratian ansiosta”, MTK:n maitoasiamies Ilkka Pohjamo kertoi.
”Toimenpiteitä tuotannon hallitsemattoman kasvun hillitsemiseksi tarvitaan koko EU:n tasolla kiintiöjärjestelmän päättyessä. Tässä asiassa EU:n komissio on ratkaisevassa asemassa”, valtuuskunta sanoo.
Venäjän tuontikiellon, EU:ssa vallitsevan maitokriisin, tukien pienenemisen sekä niiden maksatusten viivästymisen takia maitotilat ovat maksuvalmiusongelmissa.
Eteläsuomalaisten maitotilojen ahdinkoa tulee helpottaa aikaistamalla AB-alueen lypsylehmäpalkkion maksatusta, Maitovaltuuskunta vaatii.
Viivästysten vuoksi lypsylehmäpalkkion ensimmäinen erä maksetaan marraskuussa ja toinen erä vasta seuraavan vuoden kesäkuussa.
Maitovaltuuskunta vaatii, että palkkion ensimmäinen osa tulee maksaa heinäkuussa toukokuun lehmämäärän perusteella. Toinen osa tulee maksaa marraskuussa ja loppuosa viimeistään maaliskuussa 2016.
Ilkka Pohjamo esitti laskelmia maksuvalmiusongelmien havainnollistamiseksi. Esimerkkitilalla, jolla oli 50 lehmää ja 110 hehtaaria peltoa, lainan lyhennysten ja korkokulujen hoitoon jäi viime vuonna 73 000 euroa.
”Kun huomioon otetaan laskenut tuottajahinta, tukimaksatusten siirtyminen ja tukitasojen laskeminen, tipahtaa summa kuluvana vuonna 7 000 euroon”, Pohjamo sanoo.
Toisella esimerkkitilalla, jolla oli 33 lehmää ja 50 hehtaaria peltoa, lainanhoitokuluihin jäi viime vuonna 26 000 euroa.
”Tänä vuonna hoitoon jää -10 000 euroa, eli lyhennyksiä ja korkoja ei pystytä hoitamaan ollenkaan.”
Pankit eivät ole luvanneet maatiloille automaattisia lyhennysvapaita samoin kuin asuntovelallisille, mutta ovat Pohjamon mukaan kuitenkin olleet ymmärtäväisiä maatiloja kohtaan.
”Mutta kyllä tähän tarvitaan myös valtiovallan apua”, Pohjamo toteaa.
Runsaasti kysymyksiä ja keskustelua kokouksessa herättivät maataloustukien uudistukset.
Maitotiloilla tuntuvat lannoiterajojen kiristyminen, lannan levityksen kielto 15 prosenttia ja sitä kaltevammille pellon osille ja epäselvyydet pysyvien nurmien tulkinnoista.
”Pysyviin nurmiin ollaan hakemassa komissiolta poikkeusta”, Pohjamo kertoo.
Valtuuskunta haluaa myös turvata maatalouslomituksen jatkumisen. ”Se on tuottajien sosiaaliturvaa, eikä sitä saa missään nimessä heikentää.”
Parsinavettakieltoon valtuuskunta suhtautuu kielteisesti.
Maitovaltuuskunnassa on edustettuna 95 prosenttia Suomessa tuotetusta maidosta.
JUKKA LEHTINEN
TUURE KIVIRANTA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
