Hanhipaimenet halutaan myös syysmuutolle karkotushommiin – valkoposkihanhien kevätmuuton jäljiltä jätettiin noin 100 korvaushakemusta
Tieto vahinkojen laajuudesta hehtaareissa ja euroissa mitattuna selviää loppuviikosta.
Valkoposkihanhien syysmuuton alku saavuttaa Suomen yleensä syyskuun puolessa välissä. Syysmuutto ei ole yhtä hektinen kuin kevätmuutto, hanhet pyrkivät välttämään sadealueita ja muuttavat poutaisessa myötätuulessa. Kuva: Markku VuorikariValkoposkihanhien kevätmuuton aikana aiheuttamista satovahingoista on jätetty noin 100 korvaushakemusta. Pohjois-Karjalan ely-keskuksen lajivahinkokoordinaattori Mika Pirinen kertoo, että laskenta vahinkojen laajuudesta hehtaareissa ja euroissa on parhaillaan käynnissä, tulokset selviävät loppuviikosta.
Työn alla ovat myös laskelmat lintujen karkotukseen tarkoitettujen laserlaitteiden ja hanhipaimenien kustannustehokkuuden arvioimiseksi, kertoo Pirinen.
”Alustavan karkean arvion mukaan laserit, hanhipellot ja hanhipaimenet vähentävät merkittävästi hanhivahinkoja. Niitä voi pitää kustannustehokkaana keinona, vaikka yhden kevään kokemusten perusteella tarkemman analyysin antaminen on vaikeaa.”
Pohjois-Karjalan ely-keskus on hakenut ympäristöministeriöltä rahoitusta hanhipaimentoiminnan jatkamiseksi syksyllä. Luonnonvarakeskus jatkaa myös hanhipelto-hanketta.
Vuoden 2020 kevätmuutto oli poikkeuksellisen vaikea ja se aiheutti merkittäviä vahinkoja. Korvaussumma nousi koko maassa yli kolmeen miljoonaan euroon. Vahingot keskittyivät Pohjois-Karjalaan ja Kaakkois-Suomeen. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa vahinkoja oli 6 000 – 7 000 hehtaarin alalla, joka vastaa noin 25 – 30 prosenttia maakunnan peltoalasta.
Kevätmuutolle Varsinais-Suomen ely-keskus ei myöntänyt lupia valkoposkihanhien ampumiseen, eikä liioin äänekkääseen karkottamiseen. Syysmuuton aikaan tilanne on toinen.
Yhteensä lähes 400 tilalle on myönnetty poikkeuslupa ampua valkoposkihanhia. Lupia myönnetään peltopinta-alan perusteella ja keskimäärin yhdellä tilalla on lupa ampua 20–40 hanhea syksyn aikana.
Lupaehtojen mukaisesti hanhia saa ampua enintään kolme päivässä yhdellä kohteella ja jokaiseen ammuttuun lintuun pitää kiinnittää yksilöity merkki. Varsinais-Suomen ely-keskuksen tehtävänä on toimittaa merkit.
Viime syksynä pohjoiskarjalaisten viljelijöiden palautteen mukaan merkkien tulo viipyi ja yhteisluvassa mukana olleille eri tiloille merkit sekä luvat tulivat eri aikoina.
Pirinen on saanut Varsinais-Suomen ely-keskukselta tiedon, jonka mukaan tämän syksyn merkit on postitettu.
Idässä sekä viljelijät että kansanedustajat toivovat, että valkoposkihanhiin liittyvä poikkeuslupakäsittely saataisiin siirrettyä Varsinais-Suomesta Pohjois-Karjalan ely-keskukseen.
Toive ei ole tuulesta temmattu, sillä myös hanhinyrkki otti asiaan kantaa viime syksynä julkaistussa raportissaan. Siinä esitetään, että tulisi arvioida ja selvittää hyötyjä, jotka voitaisiin mahdollisesti saavuttaa hajauttamalla poikkeushakemusten käsittely useammalle ely-keskukselle.
Painetta siirron puolesta on luotu muun muassa jättämällä aiheesta kirjallisia kysymyksiä ympäristöministeri Krista Mikkoselle (vihr.).
Ministeri on vastauksissaan todennut, että ympäristöministeriö teettää kuluvan vuoden aikana selvityksen koskien poikkeuslupien käsittelyn jakamista eri ely-keskusten välillä.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
