Viljelijä, huomioi pölyttäjät pelloillasi: Ruiskutetaan vain yöllä ja säästetään pajut, mehiläishoitajat muistuttavat

Kumina on yksi niistä kasveista, jotka hyötyvät hyönteispölytyksestä.  Kuva: Kimmo Haimi

Kukkiville viljely- ja rikkakasveille ei pidä levittää kasvinsuojeluaineita, koska ne voivat vahingoittaa vahingoittaa ja tappaa mehiläisiä, kimalaisia ja muita pölyttäjähyönteisiä.

Kasvinsuojeluaineet voivat paitsi lyhentää pölyttäjien elinikää myös vaikuttaa niiden suunnistuskykyyn ja yhteiskuntien selviämiseen, muistuttaa muistuttaa Suomen Mehiläishoitajain Liitto (SML) tiedotteessaan.

Pölyttäjävaroituksella varustetut kasvinsuojeluaineet pitää levittää yöaikaan kello 22–6 eli silloin, kun pölyttäjät eivät lennä. Lisäksi näitä aineita ei saa levittää alle 60 metrin etäisyydellä mehiläispesistä.

Mikäli peltojen läheisyydessä on mehiläispesiä, on hyvä ottaa tarhaajaan yhteyttä hyvissä ajoin ennen ruiskutuksia. Tarhaajan yhteystiedot löytyvät pesien läheisyydestä.

Joissain tapauksissa mehiläispesät voi joutua siirtämään pois viljelmän vierestä ruiskutuksen takia tai peittämään verkoilla, jotta mehiläiset eivät pääse lentämään käsiteltyihin kasveihin.

Ainoa tapa suojella luonnonpölyttäjiä on kuitenkin hoitaa kasvinsuojelukäsittelyt yöaikaan, SML painottaa.

Pajut ovat kevään tärkeimpiä ravintokasveja niin tarhatuille mehiläisille kuin luonnonpölyttäjille.  Kuva: Viestimedian arkisto

Kasvinsuojeluaineiden lisäksi peltoympäristön pölyttäjille on vaaraksi kukkivan nurmikasvuston murskaus. Jos se tehdään päivällä, kasvien mukana murskautuu myös runsaasti pölyttäjiä. SML:n mukaan murkaus olisi hyvä tehdä yöllä, koska silloi pölyttäjät eivät ole liikkeellä.

SML toivoo, että pajujen järjestelmällinen hävittäminen peltojen reunamilta lopetettaisiin. Keväällä pölyttäjille on tarjolla vain vähän aikaisin kukkivia ravintokasveja. Pajut ovat niistä tärkeimpiä, sillä hyönteispölytteisinä kasveina ne houkuttelevat pölyttäjiä siitepölyn lisäksi medellä.

”Pajukkoja säästämällä turvataan niin luonnonpölyttäjien kuin peltoympäristössä tarhattavien mehiläisyhteiskuntien kevätkehitys ja siten myös hyönteispölytteisten viljelykasvien pölytys.”

Luonnonvaraisten ja tarhattujen pölyttäjähyönteisten merkitys viljelykasvien pölyttäjinä sekä sadon määrän ja laadun parantajana on merkittävä, SML toteaa.

Hyönteispölytyksestä hyötyviä kasveja ovat muun muassa rypsi, kumina, härkäpapu, apiloiden siemenviljelykset, tattari, omena ja muut hedelmäpuut sekä monet puutarha- ja luonnonmarjat.

Hyönteisten tekemän pölytyksen arvo maataloudelle on vaihdellut parinkymmenen viime vuoden aikana 42 ja 63 miljoonan euron välillä, ilmenee Suomen Ympäristökeskuksen toteuttaman Pölyhyötyhankkeen loppuraportissa vuodelta 2022.