Maan rakenneongelmaheikensi perunasatoa
Monet perunatilat kärsivät tulvista, mutta toisaalta esimerkiksi Kurikassa perunalohkoja jouduttiin heinäkuussa sadettamaan, kertoo Perunantutkimuslaitoksen tutkija Anne Rahkonen.
Kuuroluonteisuuden takia sademäärissä oli suuria vaihteluita.
”Länsi-Suomen perunantuotantoalueilla ensimmäiset tulvat koettiin 9.–11. heinäkuuta Kristiinankaupungissa. Syksymmällä tulvia oli muun muassa Keski-Pohjanmaalla.”
Tehoisaa lämpösummaa kertyi viileän kesäkuun vuoksi ensin hitaasti, mutta lämmin syksy tasoitti tilannetta.
Myöhäisen tuleentumisen takia pääsatoa päästiin nostamaan täydellä teholla vasta syyskuun jälkipuoliskolla samaan aikaan, kun syyssateet alkoivat.
Korjuukaudesta tulikin vaikea.
”Perunaa nostettiin pitkin lokakuuta ja marraskuussakin routaantumiseen saakka, aina milloin olosuhteet suinkin sallivat.”
Rakenteeltaan kunnossa olevilla lohkoilla peruna kasvoi pitkään ja tuotti hyvin satoa, sillä mukulasadon kasvuvaiheessa syyskesällä vettä oli riittämiin ja syksy oli leuto ja hallaton. Rakenneongelmista kärsivillä lohkoilla märkyys verotti sekä määrää että laatua.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
