Juustohöylä ei sovi byrokratian karsintaan

Sujuva tukihallinto on viljelijöille ja koko ruokaketjulle välttämättömyys. Kuvassa Ruokaviraston viljelijätukien sähköinen asiointisovellus Vipu. Kuva: Jarkko Sirkiä

Viime kesänä käydyissä hallitusneuvotteluissa Petteri Orpon (kok.) hallitus sopi säästävänsä valtionhallinnosta vuoteen 2027 mennessä yhteensä 243 miljoonaa euroa. Siitä 18 miljoonaa euroa pitää raapia kasaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta eli käytännössä Ruokavirastosta, Luonnonvarakeskuksesta, Maanmittauslaitoksesta, Metsähallituksesta ja Suomen riistakeskuksesta.

Tuottajakentässäkin on jo herännyt huolta siitä, miten suunnitellut säästöt vaikuttavat maaseudun elinkeinojen kannalta välttämättömiin viranomaistoimiin. Viimeksi viime viikolla ruotsinkielinen maataloustuottajajärjestö SLC vaati maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahia (kd.) nimittämään säästöjen kohdentamista pohtivan selvitysmiehen. Järjestö pelkää aiheellisesti suunniteltujen leikkausten heikentävän Ruokaviraston mahdollisuuksia hoitaa maatalouden ja maaseudun tukijärjestelmien hallintoa, tukien valvontaa ja maksatusta. (MT 4.3.) Järjestön huolta puoltaa Ruokaviraston henkilöstön viimesyksyinen hätähuuto riittävästä rahoituksesta: Ruokaviraston pääluottamusmiesten ja työntekijäjärjestöjen edustajien mukaan viraston taloustilanne vaarantaa välttämättömienkin tehtävien hoitamisen (MT 5.9.2023).

SLC:n pelko on aiheellinen: maataloudesta on tehty poliittisilla päätöksillä täysin tuista riippuvainen elinkeino. Siksi sujuva hallinto on sille välttämättömyys.

Aivan toinen kysymys onkin se, pitääkö näin olla. Ihannetilanteessa tukijärjestelmä olisi nykyistä yksinkertaisempi, mikä mahdollistaisi hallinnon keventämisen. EU siirsi viime vuonna alkaneella cap-kaudella painopistettä valvonnasta ennaltaehkäisevään satelliittiseurantaan, mikä osaltaan keventää hallinnollista taakkaa. Seuraava askel tulisi olla tukihimmelin yksinkertaistaminen esimerkiksi eläintuki- ja -palkkiolajeja yhdistelemällä. Siinä merkittävä vastuu on tuottajajärjestöllä. Nykyisellä mallilla mennään kuitenkin vähintään vuoteen 2027 asti, joten siltä osin hallinnon säästöjä joudutaan odottamaan.

Katseet pitääkin kohdistaa MMM:n hallinnonalalla sellaisiin menoihin, jotka eivät ole maaseutuelinkeinojen kannalta välttämättömiä. Hyviä säästökohteita hallinnosta löytyy varmasti.