MT:n haastattelemilla maatalousyrittäjillä avioeron osituksessa maksettavat summat ovat satoja tuhansia euroja. Kuva: Kari Salonen
Viljelijä: Näin vältät avioeron sudenkuopat — ilman avioehtoa voi ex-puolisolle joutua maksamaan jopa satojen tuhansien edestä tasinkoa
Avioero ei ole koskaan helppo. Vielä rankempi se on viljelijälle, jolla ei ole avioehtoa.
Maatalousyrittäjien avioeroissa tasinko on erittäin tavallista. Se tulee kohdalle lähes jokaisessa sellaisessa erossa, jossa ei ole avioehtoa, sanoo päälakimies Elina Lindvall Maanomistajien Arviointikeskuksesta. Kuva: Kari SalonenLapsella kiristämistä, avioehdon puuttumista, sovitteluja, oikeudenkäyntejä, satojen tuhansien eurojen tappioita. Näistä kertoivat MT:n kyselyssä avioeron läpikäyneet lukijat, joista valtaosa oli maitotilallisia.
Avioero ei ole koskaan helppo, mutta vielä vaikeampi se on viljelijälle, jolla ei ole avioehtoa.
Eron kipeydestä kertoo se, että kukaan kyselyyn vastanneista lukijoista ei halunnut antaa haastattelua kasvoillaan.
Avioehtosopimuksessa määritellään, mihin omaisuuteen toisella on avio-oikeus ja mihin taas ei. Avioehto takaa, että avioliiton mahdollisesti päättyessä omaisuutta ei jaeta tasan puolisoiden kesken lain määräämällä tavalla.
”Ennen naimisiin menoa tulisikin käydä hyvin vakava keskustelu siitä, tehdäänkö avioehto ja jos tehdään, millainen. Pahinta on se, että ihmiset eivät keskustele vaan sen sijaan olettavat asioita”, korostaa päälakimies Elina Lindvall Maanomistajien Arviointikeskuksesta.
”Hyvin laadittu avioehtosopimus on vähintäänkin yhtä tärkeä kuin maatilan vakuutukset. Avioehtosopimus ei ole epäluottamus toista kohtaan vaan omaisuuden ja ihmissuhteiden turvaamista.”
Lindvall kertoo, että puolisoilla on avio-oikeus kaikkeen toisen omaisuuteen, jos täysin poissulkevaa avioehtoehtosopimusta ei ole tai avio-oikeutta lahjana tai testamentilla saatuun omaisuuteen ei ole luovutuskirjalla poistettu. Avio-oikeus toteutuu avioliiton päättyessä joko eroon tai kuolemaan, kun puolisoiden yhteenlaskettu nettovarallisuus tasataan.
Maatalousyrittäjän kannattaa tehdä avioehtosopimus sellaisen juristin kanssa, jolla on kokemusta perhe- ja jäämisoikeudesta, Lindvall neuvoo.
”On erittäin hyvä, jos juristilla on kokemusta myös maatalousyrittäjyyteen liittyvistä asioista. Omaisuuteen kuuluu usein eläimiä, maatalousirtaimistoa ja siihen liittyy myös tukiasioita, jotka pitää ottaa keskustelussa huomioon.”
Avioehto kannattaa tehdä jo ennen naimisiin menoa, mutta sen voi tehdä myös avioliiton aikana. Jos avioerohakemus on jo jätetty, avioehdon tekeminen on liian myöhäistä.
”Hyvin laadittu avioehtosopimus on vähintäänkin yhtä tärkeä kuin maatilan vakuutukset.”
Jos avioehtoa ei ole tehty, osituksessa varakkaampi puoliso joutuu maksamaan toiselle tasinkoa, jotta yhteenlaskettu nettovarallisuus jakautuu puolisoiden kesken tasan. Omaisuus menee siis puoliksi.
”Mutta niin kauan kuin asioita tehdään sovussa, niin voidaan sopia melkein mitä vain”, Lindvall huomauttaa ositusprosessista.
”Monesti maatilan yrittäjällä saattaa olla enemmän varallisuutta kiinteistöjen, eläimien, koneiden ja metsien takia. Vaikka tilalla olisi velkaa, niin hän joutuu usein maksamaan puolisolle tasinkoa. Tämä tulee hyvin monelle yllätyksenä.”
Vaikeimpia ovat tilanteet, joissa avioehtoa ei ole, maatila on toisen nimissä ja puoliso on tehnyt siellä töitä. Kuvan lehmät eivät liity juttuun. Kuva: Kari SalonenPuolisot voivat tehdä avioehtosopimuksen yhdessä lakimiehen kanssa. Mikäli puolisot eivät pääse sovittelussa yhteisymmärrykseen omaisuuden jaottelusta, käräjäoikeus voi määrätä heille pesänjakajan.
”Ositukselle ei ole määräaikaa, mutta se olisi hyvä tehdä niin pian kuin mahdollista. Sen voi tehdä heti, kun avioerohakemus on laitettu vireille.”
Valitettavan usein Lindvall näkee työssään sitä, että ositus tehdään vasta vuosien tai vuosikymmenien päästä, jolloin asioiden selvittäminen ajan kulumisen vuoksi on hyvin vaikeaa.
Erityisen kinkkisiä ovat tilanteet, joissa puoliso on kuollut ennen kuin ositus on tehty. Tällöin ex-aviopuoliso tulee tämän kuolinpesän osakkaaksi.
Apua ongelmatilanteisiin
Neuvo 2020-neuvonta: Talousneuvojat antavat neuvontaa muun muassa siihen, miten tilan toiminta voidaan sopeuttamaan muuttuneeseen elämäntilanteeseen, esimerkiksi jos joutuu ottamaan lisävelkaa tai maksamaan puolison ulos.
Pankki: Selvitä, mikä on tilan vakuusarvo pankin silmissä ja mihin rahoittaja on valmis taipumaan.
Kela: Tarkista, voitko saada esimerkiksi asumistukea tai toimeentulotukea. Mikäli avioehtoa ei ole ja ositusta ei ole tehty, etuuksia ei ole välttämättä helppo saada.
Metsätilat.fi kautta voi tilata kiinteistövälittäjän arvioimaan peltojen ja metsätilan arvon, jos osituksen yhteydessä on määriteltävä maa- ja metsäomaisuuden arvo.
Seurakunta: Diakoniatyöntekijältä voi saada apua taloudelliseen tilanteeseen, esimerkiksi ruokaseteleitä kauppaan tai ruokakasseja.
Välitä viljelijästä -projektista saa maksutonta neuvontaa niin jaksamiseen, ihmissuhteisiin kuin maatilayrittämiseen. Sitä kautta voi saada maksusitoumuksen yksilöterapiaan tai pariterapiaan.
Maatalousyrittäjien avioeroissa tasinko on erittäin yleistä. Se tulee kohdalle lähes jokaisessa sellaisessa erossa, jossa ei ole tehty avioehtoa, sanoo Lindvall.
Suurimpia ongelmia tulee tilanteista, joissa avioehtoa ei ole, maatila on toisen nimissä ja toinen on tehnyt siellä töitä.
”Eron jälkeen erottelussa sitten aletaan miettiä, miten työkorvaukset ja toisen omaisuuden karttuminen hyvitetään vai hyvitetäänkö niitä mitenkään. Yleensä näistä ei ole sovittu yhtään mitään.”
”Toisaalta taas on tilanteita, joissa avioehtosopimusta ei ole tehty, ja varakkaampi puoliso kokee epäoikeudenmukaisena sen, että joutuu maksamaan tasinkoa puolisolle, joka ei hänen mielestään sitä syystä tai toisesta ole avioliiton aikana ansainnut.”
Tyypillisesti näissä tilanteissa toinen sitten esittää pesänjakajalle sovitteluvaatimuksen.
”Keskustelu asiantuntijan kanssa ennen avo- tai avioliittoon menoa olisi voinut säästää osapuolet vuosien prosessilta.”
Jos puoliso ei suostu avioehdon tekemiseen, ei omaa maa- ja metsäomaisuuttaan pysty suojaamaan mitenkään mahdollisen eron tai kuoleman varalta. Kuva: Kari SalonenMT:n haastattelemilla maatalousyrittäjillä tasingon summat liikkuvat sadoissa tuhansissa euroissa ja ne on maksettu puolisolle nimenomaan tilalla tehdyistä töistä, useiden vuosien ajalta.
Päälle tulevat arviolta tuhannen euron suuruiset asianajajalle maksettavat kulut. Jos päätöksestä valittaa ylempiin oikeusasteisiin, puhutaan kymmenien tuhansien eurojen asianajajakuluista.
”Rahaa näissä palaa osapuolilla niin paljon, ettei siitä mitään käteen jää. Nämä ovat henkisesti raskaita riitoja, niistä ei hyödy ketkään muut kuin juristit. Jos lapsia aletaan käyttää välikappaleena, niin toisen vanhemman välit kärsivät väistämättä lapseen”, Lindvall muistuttaa.
Eräs maatalousyrittäjä kertoo maksaneensa tasinkoa puolisolleen 210 000 euroa.
”Sillä rahalla olisi kehittänyt tilaa ja jakanut lapsille. Tilan toiminta sai jatkua, koska meillä oli veljeni kanssa maatalousyhtymä. Exä ei voinut vaatia rahaa kuin minun osuudestani”, yrittäjä sanoo.
”Selvisin tilanteesta uuden puolison avulla. Hänellä oli oma toimeentulo tilan ulkopuolella”, yrittäjä jatkaa.
Jos puoliso ei suostu avioehdon tekemiseen, ei yrittäjällä ole valitettavasti mitään keinoa suojata maa- ja metsäomaisuuttaan mahdollisen eron tai kuoleman varalta.
”Sitten kannattaa huolehtia vain siitä, että toinen ei tee mitään töitä tilalla tai ei vain mene naimisiin. Tosin avoliitoissa on omat erotteluun liittyvät ongelmansa”, Lindvall toteaa.
Pahimmassa tapauksessa avioeron yhteydessä maksettava tasinko voi johtaa maatilan pirstoutumiseen, kun Maanmittauslaitos lopulta pilkkoo tilan, Lindvall kertoo.
”Jos tilakoko pienenee merkittävästi, niin kannattavuuden takia tilan pitoa ei välttämättä voida jatkaa. Tietysti voi ottaa esimerkiksi lainaa pankista. Mutta ei sekään ole aina yksinkertaista ole, kun maa- ja metsäomaisuuden kohdalla puhutaan sadoista tuhansista euroista, jopa miljoonista”, Lindvall sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
