Schmallenberg-virusta löytyi karitsoista

Viruksen löytyminen ei Eviran mukaan ole yllättävää, koska vasta-ainetutkimusten perusteella virus levisi viime kesän ja syksyn aikana laajalle Suomeen.

Virus ei tartu ihmiseen.

Schmallenberg-virus todettiin Evirassa kolmessa epämuodostuneessa karitsassa, jotka olivat samasta katraasta ja syntyivät täysiaikaisina joulukuun lopussa.

Emät ovat saaneet tartunnan elo–syyskuun vaihteessa tiineyden alkupuolella.

Karitsoilla oli suoraan tai koukkuun jäykistyneet raajat ja vesipää, jotka ovat tyypillisiä Schmallenberg-viruksen aiheuttamia epämuodostumia. Epämuodostuneet karitsat eivät ole elinkelpoisia.

Virus leviää polttiaisten välityksellä märehtijästä toiseen. Kun lämpötilat laskevat, polttiaisten aktiivisuus loppuu ja viruksen leviäminen lakkaa.

Epämuodostumien riski koskee joulu–helmikuussa syntyviä karitsoita, koska emän tiineyden alkaessa polttiaiset ovat olleet aktiivisia. Suurin osa karitsoista syntyy yleensä myöhemmin, maalis–toukokuussa.

Eviran mukaan odotettavissa, että epämuodostuneita vasikoita syntyy todennäköisimmin maalis–toukokuun välisenä aikana.

Tällä hetkellä ei tiedetä, kykeneekö virus talvehtimaan Suomessa. Todennäköisesti virusta kantavia polttiaisia tulee Suomeen jatkossakin etelä- ja lounaistuulten kuljettamina.

Virus aiheuttaa oireita levitessään uusille alueille, joiden märehtijöillä ei ole tartunnan aikaansaamaa suojaa.

Jos virusta esiintyy endeemisenä eli kotoperäisenä, märehtijät saavat yleensä tartunnan niin nuorina, että niillä on suoja jo ennen ensimmäistä tiineyttä.