Voisiko digitalisaatio houkuttaa nuoria maanviljelijöiksi?

Droneja voi hyödyntää maatiloilla tiedonkerääjinä. Kuva: Johannes Tervo

Digitalisaatiosta haetaan Euroopassa apua moneen ongelmaan, myös lannoitteiden käytön vähentämiseen.

Täsmäviljely, maaperäsensorit, satellittien ja droonien keräämät aineistot, tekoäly ja robotit. EU:n komission maatalousosastolla näiden tekniikoiden odotetaan tuovan tukea viljelijöiden päätöksentekoon sekä keinoja vähentää lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä.

Pienempi ostopanosten käyttö toisi viljelijöille säästöjä. Mahdollisesti se toisi myös lisää tuloja, jos kuluttajat ovat valmiita maksamaan enemmän ympäristöystävällisemmistä tuotteista.

Haasteita kuitenkin riittää. Uudet tekniikat eivät vielä ole välttämättä kustannustehokkaita. Digitaidoissa olisi ruokaketjussa parannettavaa ja luottamus digityökaluihin ja datan jakamiseen on matalalla.

Viljelijät ovat EU-alueella iäkkäitä, keskimäärin 57-vuotiaita. Komissiossa myönnetään korkean iän vähentävän halukkuutta oppia uusia menetelmiä.

Toisaalta digitalisaatio voi avata mahdollisuuden houkutella alalle nuoria ja muuttaa mielikuvia maataloudesta.

Digitalisaatioon sääntöjen määrittely on vielä kesken. Esimerkiksi isot maatalouskonevalmistajat luovat koneisiinsa järjestelmiä, jotka eivät keskustele toisen valmistajan koneiden kanssa.

EU:ssa pyritään malliin, jossa konevalmistajien täytyy jakaa viljelijälle se data, mikä tämän viljelijän pelloilla on kerätty. Viljelijä taas saisi sen jälkeen jakaa ne tiedot kenelle haluaa.

Digitalisaatio voisi periaatteessa myös tuoda maaseudulle lisää asukkaita, kun esimerkiksi asiantuntijatöitä voi helposti tehdä paikasta riippumatta. Komissiossa arvioidaan, että digitalisaatio ei luo muuttoaaltoa maaseudulle, mutta ei myöskään sieltä pois päin.