Humalaa, kuminaa, karuselliviljelyä ja kierrätyslannoitteita – 10 000 euron Agri-inno-palkinnosta kisaa neljä ehdokasta
Voittaja selviää MaatalousKonemessujen avajaispäivänä 13.10.
Heikki Huhtasen Arctic Hopyard -yrityksellä on Suomen ainoa kaupallisesti toimiva humalatarha. Kuva: Johannes TervoMitä jos kuminasta saisi eristettyä yhdisteitä, jotka estävät haitallisten bakteerien kasvua tuotantoeläinten suolistossa tehokkaammin kuin kaupalliset antibioottivalmisteet?
Tai jos olisi käytössä menetelmä, jossa vaikkapa mansikkaa saataisiin 300 neliömetrin kasvihuoneessa tuotettua saman verran kuin keskimäärin 1,5 hehtaarin avomaaviljelyssä?
Nämä eivät ole haaveita, vaan todellisia suomalaisia keksintöjä.
Maatalousalan Agri-Inno 2022 -kisan voittaja selviää MaatalousKonemessuilla avajaispäivänä 13.10.
Finaaliin pääsi neljä yritystä; humalatarha Arctic Hopyard, karuselliviljelyä kehittänyt Hortimill, kierrätyslannoitteita tuotteistanut Nanopar ja kuminatuotteisiin keskittynyt Nordic Caraway.
Jokainen finalisti saa viisi minuuttia aikaa kertoa tuotteestaan. Tuomaristo valitsee voittajan esitysten perusteella.
Suomen Messusäätiön rahoittama palkinto tuplaantui viime vuodesta ja on nyt 10 000 euroa.
Ilmajokelainen Arctic Hopyard on ensimmäinen kaupallinen humalatarha Suomessa. Se tuottaa humalaa sekä panimoille että kotioluen tekijöille.
Yritys jalostaa humalan pelletiksi saakka, jolloin se on valmista oluen valmistukseen.
Suomalaisen humalan perimä on ainutlaatuinen verrattuna keskieurooppalaisiin lajikkeisiin. Yrityksen tavoitteena onkin tehdä arktisissa oloissa kasvaneesta humalasta kansainvälinen vientituote.
Ulkomaankauppa on jo aloitettu. Arctic Hopyardin humalaa on esillä esimerkiksi olutfestivaaleilla Yhdysvalloissa.
Yrityksen suurimpia asiakkaita kotimaassa ovat Tornion Panimo ja Nokian Panimo.
Ilmajokelainen Hortimill osallistuu kisaan kehittämällään karuselliviljelyllä.
Karuselliviljely mahdollistaa suuren sadon pienillä kustannuksilla, kilpailun järjestäjät toteavat.
Laitteisto soveltuu kaikille matalakasvuisille kasveille, muun muassa marjoille, salaatille ja yrteille. Laite on räätälöitävissä eri kasvikorkeuksille.
Karusellin tehokkuus perustuu pinta-alan tehokkaaseen käyttöön, energiansäästöön, työvoimasäästöihin ja sadon tasalaatuisuuteen.
Puumalalainen Nanopar on kehittänyt Paskíer-prosessin, jolla orgaanisista sivuvirroista tuotteistetaan kierrätyslannoitteita.
Paskíer koostuu vakuumiavusteisesta keskiaallon infrapunakuivaimesta, jauhimesta, lisäravinteiden sekoittajasta, rakeistajasta ja säkityslaitteistosta.
Prosessin kehittäjällä on 40 vuoden kansainvälinen kokemus nesteiden ja kiintoaineiden erotuksesta sekä termisestä kuivauksesta. Prosessin kehitys on yhdistelmä näistä teknologioista ja markkinoilla jo olevista laitteista.
Prosessin etuja ovat pieni hiilijalanjälki ja muun muassa se, ettei sivuvirtojen suuren vesimäärän kuljetusta tarvita ja porttimaksut vähenevät.
Laitteisto on skaalattavissa tarvittavaan kapasiteettiin. Se asennetaan konttisovituksena sivuvirtojen syntypaikalle.
Riihimäellä toimiva Nordic Caraway on kuminatuotteisiin keskittynyt myyntiyhtiö.
Yritys on tutkinut kuminan eri komponenttien funktionaalisia ominaisuuksia ja löytänyt koostumuksen, jolla on merkittävä vaikutus tuotantoeläinten suoliston mikrobikantaan.
Tietyissä olosuhteissa yhdisteen on todettu estävän haitallisten bakteerien kasvua tehokkaammin kuin kaupalliset antibioottivalmisteet. Vaikutus on osoitettu Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen hyväksymässä tutkimuslaboratoriossa.
Rehuvalmistajat etsivät jatkuvasti lisäaineita, jotka parantaisivat tuotantoeläinten terveyttä ja tuottavuutta. Tässä tarkoituksessa rehuihin lisätään joissakin maissa rutiininomaisesti antibiootteja, mikä aiheuttaa bakteerien vastustuskyvyn kasvua.
Kuminan komponenttia sisältävällä valmistella voidaan korvata antibiootteja ja parantaa tuotantoeläinten terveyttä.
Agri-Inno-palkinto jaetaan suomalaiselle henkilölle, ryhmälle, yhteisölle tai yritykselle. Palkitun innovaation odotetaan tuovan toimialalle positiivista imagoa. Tavoitteena on myös, että siitä olisi mahdollista kehittyä kansainvälisestikin merkittävä tuote tai palvelu.
Palkinto jaetaan nyt neljättä kertaa.
Tuomaristoon kuuluvat tänä vuonna päätoimittaja Jouni Kemppainen Maaseudun Tulevaisuudesta, toimitusjohtaja Harri Mäkivuokko ProAgria Keskusten Liitosta, toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseurasta ja toiminnanjohtaja Jyrki Wallin Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:sta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







