Lukijalta: Omaisuudensuojan on oltava todellinen – hallinnollinen ”hiivittäminen” on viheliäinen pakkokeino

Sähkön siirtolinja. Kuvituskuva. Kuva: Hanne Manelius

Elokuussa voimaan tullut lunastuslain uudistus oli erävoitto. Eduskunta tunnusti neuvotteluaseman epäsuhdan ja toi maanomistajalle oikeuden asiantuntija-apuun pakkolunastuksissa. Tämä poisti osan siitä kuormasta, jota yksilö kokee kohdatessaan virkakoneiston.

Peli ei ole kuitenkaan päättynyt tähän. Onneton tilanne jatkuu voimajohtojen rakentamisessa. Kun voimalan alle jäävän maan omistaja saa kohtuullisen hyvityksen, siirtolinjojen jalkoihin joutuvat jäävät yhä vaille oikeudenmukaista vastinetta.

MTK:n malli vuosittaisista, tuottoon sidotuista korvauksista on saatava lainsäädäntöön. Maanomistajan ryöstö ei saa jatkua juhlapuheiden varjossa!

Vaikka suora pakkolunastus on saanut oikeudenmukaistusta, samat metkut jatkuvat kuntien strategiatyössä ja poliittisessa kapulakielessä.

Maanomistajaa ei ehkä enää lähestytä lunastuskortilla, vaan hänet houkutellaan ”vapaaehtoisiin” sopimuksiin. Viranhaltijavalta kahlitsee omistusoikeutta suosituksilla, joista tulee lupaprosesseissa esteitä. Tätä nimitän hallinnolliseksi hiivittämiseksi.

Maanomistaja joutuu neuvottelupöytään ilman hallinnollista ”käyttötaitoa”. Siinä hän sitten on, yksin ammattikoneistoa vastassa ja tilanteessa, jossa hän ei itse ollut edes aloitteellinen. Viranhaltijat saavat palkkansa, mutta yksi asianosainen on poissa töistään – korvaus menetetystä ajasta on nolla euroa. Myös valmistautumiseen kuluvalle ainutkertaiselle ajalle on laskettava arvo.

Uusi alueidenkäyttölaki tarjoaa periaatteessa työkaluja, kuten maanomistajan aloiteoikeuden. Ne eivät saa jäädä sanahelinäksi. Ilman aitoa tasapainoa neuvottelupöydässä kumppanuus on vain sana, jolla peitellään yksipuolista sanelua.

Asiantuntijakorvausmalli on laajennettava kaikkeen strategiseen ohjaukseen, kun yksityisen maanomistajan asema on kohteena. Vihreää siirtymää ei kannata vastustaa, mutta on taisteltava siitä, ettei muiden hyötyä laskuteta paineistetun maanomistajan lompakosta. Neuvotteluvoima on saatava tasapainoon pöydän molemmilla puolilla.

Jani Hevonoja

maanviljelijä, agrologi (AMK)

MTK:n ympäristö- ja maankäyttövaliokunnan jäsen