Pakkolunastuksiin voi vihdoinkin olla tulossa tolkkua − nämä ovat lakiluonnoksen suurimmat muutostarpeet
Nykyinen lunastuslaki on peräisin ajalta, jolloin Suomea vielä sähköistettiin kunnallisten energiayhtiöiden toimesta, muistuttaa Mikko Tiirola. ”Nyt sähkön siirrolla tehdään kansainvälistä, tuottavaa liiketoimintaa. Samaan aikaan myös koko ympäristölainsäädäntö on uusiutunut ja vihreän siirtymän hankkeita toteutetaan laajoille alueille.” Lain uudistus on paraikaa lausuntokierroksella.
Hakkuu sähkölinja-alueella. Kuvituskuva. Kuva: Saara Lavi9.8.202419:30
Sanalla pakkolunastus on vastenmielinen kaiku, vaikka sen tarpeen ymmärtää silloin, kun on kyseessä aidosti yhteiskunnan toimivuuden kannalta merkittävä yleinen etu: esimerkiksi maantie, rautatie, viemärilinja tai kantaverkko pitää pystyä rakentamaan eikä maanpuolustuksen tarpeista voi tinkiä.
Kielteinen kaiku johtuu siitä, että lunastuskorvauksia ei koeta oikeudenmukaisiksi. Toiseksi lunastusoikeutta käytetään vanhentuneen lainsäädännön turvin kevein perustein ja yhä useammin ilman yleistä tarvetta.
Erityistä närää herättävät sähkönsiirtolinjojen jopa ryöstöhintaiseksi koetut lunastuskorvaukset. Tuuli- ja aurinkovoiman tuotantoalueen maanomistaja voi saada vapaaehtoisiin sopimuksiin perustuvaa vuosittaista vuokraa, mutta samaa hanketta varten rakennettavasta sähkölinjasta lunastettavan alueen maanomistaja saa vain lunastusmenettelyn mukaisen mitättömän kertakorvauksen vuosikymmeniksi aiheutuvasta käytönrajoituksesta.
Epäoikeudenmukaiseksi koetaan myös useiden kuntien ja kaupunkien tekemä aggressiivinen tonttibisnes, jossa pakkolunastetaan maa-alueita jopa moninkertaisesti markkinahintaa halvemmilla hinnoilla.
Tästä asiasta MTK on valittanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen perusteenaan muun muassa se, että pakkolunastuksen korvaustaso rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen omaisuudensuoja-artiklaa.
47 vuotta vanha lunastuslaki on perusteiltaan täysin vanhentunut. Sen mukaan lunastuksen kohteeksi joutuvan varallisuusasema ei saa lunastuksessa muuttua, mutta lunastaja saa vapaasti vaurastua lunastamallaan omaisuudella.
Lunastuslaki on ajalta, jolloin Suomea vielä sähköistettiin kunnallisten energiayhtiöiden toimesta. Nyt sähkön siirrolla tehdään kansainvälistä, tuottavaa liiketoimintaa. Samaan aikaan myös koko ympäristölainsäädäntö on uusiutunut ja vihreän siirtymän hankkeita toteutetaan laajoille alueille.
Sekä Sipilän että Rinteen-Marinin hallitukset kirjasivat lunastuslain uudistamisen tarpeellisuuden ohjelmaansa, mutta poliittiset erimielisyydet estivät asian etenemisen.
Tänä syksynä lunastuslainsäädännön uudistaminen on vihdoin etenemässä eduskuntakäsittelyyn. Oikeusministeriön valmistelema lakiluonnos lunastuslain korvausperusteiden muutoksista on paraikaa lausuntokierroksella.
Lakiesityksessä esitetään lunastuskorvaukselle 25 prosentin korotusta.
Myös lunastuskorvauksen määräytymisperuste muutettaisiin käyvästä arvosta markkina-arvoksi. Samalla kumottaisiin kuntien hyödyntämä asemakaavoituksesta johtuvan arvon leikkaamista koskevat säännökset.
Nämä muutokset hillitsisivät pakkolunastuksen tarpeetonta käyttämistä.
Puheet veronkorotuspaineista lakiuudistuksen toteutuessa ovat turhaa pelottelua.
Kuntaliitto vastustaa muutoksia ja väittää, että se lopettaisi vapaaehtoiset maakaupat ja johtaisi ”ikuiseen” hinnankorotuskierteeseen.
Väite todistaa sen, että kunnat ovat omilla ”markkinahinnoillaan” pystyneet painamaan hinnat alas ja luomaan pakkolunastukselle kielteisen kaiun. Kuntien kannattaisi tunnustaa, että maankäyttösopimuksilla maanomistajien kanssa pystyttäisiin useimmissa tapauksissa kehittämään alueita kustannustehokkaasti ilman pakkolunastuksia.
Puheet veronkorotuspaineista lakiuudistuksen toteutuessa ovat turhaa pelottelua.
Suurimmat muutostarpeet lakiluonnoksessa koskevat nauhamaisten lunastusten korvausperusteita. Jos laskentatavat ja perusperiaatteet siitä, että maanomistaja ei saa hyötyä lunastuksesta, säilyvät lain uudistuksessa ennallaan, ei pelkkä 25 prosentin tasokorotus korjaa sähkölinjojen ryöstöhintaisia lunastuskorvauksia.
Hallituksen on tärkeää tehdä lakiluonnokseen täsmennys, jossa markkinahinta määritellään sähkönsiirtolinjojen osalta toteutuneiden energiapuistojen maanvuokrahintojen perusteella. Muutoin vastenmielisyys pakkolunastuksia kohtaan jää edelleen kaihertamaan yhä laajenevaa kansalaisjoukkoa.
Mikko Tiirola
Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja
MTK r.y.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
