Hartolalainen marjanviljelijä ehdottaa kansallista kriisirahastoa – ministeriö: EU-lainsäädäntö estää

Maa- ja metsätalousministeriön virkamiehen mukaan maatalouden kansallinen kriisirahasto törmäisi marjanviljelijän ehdottamassa muodossa EU-lainsäädäntöön. Kuva: Grafiikka: Jukka Pasonen / Kuvankäsittely: Juho Leskinen

Hartolalainen marjanviljelijä Jari Tasanen ehdottaa, että Suomeen perustettaisiin maataloutemme pelastamiseksi kansallinen kriisirahasto. Kriisirahasto perustettaisiin niin, että valtio laittaisi siihen osan sen peruspääomasta. Sen jälkeen järjestöt, yritykset, kansalaiset ja jopa kunnat voisivat tehdä siihen lahjoituksia.

Tasasen mukaan kriisirahasto voisi olla esimerkiksi säätiöpohjainen. Näin turvattaisiin se, ettei kriisirahasto esimerkiksi törmää lahjaverolakiin.

Kriisirahaston ajatuksena on Tasasen mukaan se, että siihen lahjoittava kuluttaja voisi saada itselleen nimikkolehmän. Lehmän omistusoikeus säilyisi tässäkin tapauksessa viljelijällä.

Kriisirahastoidean taustalla on syvemmin tarkasteltuna Tasasen huoli maamme huoltovarmuudesta.

"Huoltovarmuuskeskuksella on sinisilmäinen usko EU:hun, joten meidän pitäisi tehdä sellainen järjestelmä, jossa ruvettaisiin tukemaan viljelijöitä, jotka varastoivat viljaa ja elintarvikkeita niin, että huoltovarmuustaso olisi oikeasti uskottava", hän kritisoi.

Viljelijä on itse valmis lahjoittamaan rahastoon ensimmäiset tuhat euroa.

"Kiireellisin tarve olisi turvata ensiksi se, että pakkoteurastuksiin ei jouduta. Heti sen jälkeen muut päälle kaatuvat taloudelliset vaikeudet, kun osalla tiloista on sato menetetty kokonaan tai osittain", Tasanen sanoo.

Jatkossa rahasto voisi olla Tasasen visiossa turvaamassa oman maataloutemme säilymistä. Toisaalta se voisi toimia vararahastona tulevien katovuosien ja muiden kriisien varalle.

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Mirja Kiviranta toteaa, että rahasto, jossa olisi mukana julkisia toimijoita, törmäisi EU-lainsäädäntöön.

Hän muistuttaa, että maatalouspolitiikan pelisäännöt ovat EU:n alueella yhteiset, ja kansallisetkin rahoitusratkaisut on tehtävä EU:n valtiontukisääntelyn puitteissa. Esimerkiksi Leader-toiminnassa on omat säännöt siitä, miten tietyissä toimissa myös yksityinen rahoitus voi olla osana hanketta.

EU-lainsäädännön mukaan maataloustuet pitää maksaa jäsenvaltion varoista. Maatalouden yritystoimintaan myönnettävä tuki katsotaan maatalouden tueksi.

"Meillä ei täällä maataloushallinnossa ole käytännössä mahdollisuuksia myöntää sellaista tukea, johon ei ole EU-perustetta tai valtiontukiperustetta", Kiviranta huomauttaa.

Sen sijaan hyväntekeväisyyskeräys tai rahasto, jossa olisi mukana niin kansalaisia kuin yksityisiä yrityksiäkin, ei sen sijaan olisi poissuljettu ajatus.

"Keräysvarat eivät käsittääkseni ole mitään tukea silloin, kun mukana ei ole julkisia tahoja. Kun mukana on julkisia toimijoita, kuten valtio tai kunnat, on noudatettava valtiontukisääntöjä", neuvotteleva virkamies tiivistää.