Poikkeusohjeet lampaiden ja vuohien merkitsemiseen ilman korvamerkkejä järkyttävät tuottajia ‒ korvien loveaminen mietityttää hyvinvoinnin ja ison työmäärän takia

Lampaat pitää merkitä rekisteriin viimeistään 90 päivän iässä. Siihen mennessä niille on myös laitettava viralliset korvamerkit.  Kuva: Sanne Katainen

Lampaiden ja vuohien korvamerkkitilaukset eivät ole edenneet kuukauteen Ruokaviraston järjestelmän ongelmien vuoksi.

Ruokavirasto julkaisi 12.5.2022 ohjeet, joiden mukaan tilojen olisi poikkeustilanteessa merkittävä eläimet muulla tavalla. Tavoiksi tarjotaan esimerkki vuohisnauhoja, kaulapantoja tai merkkiväriä sekä vanhaa tapaa loveta korviin numeroita vastaavat merkit pihdeillä.

MTK:n lammasverkoston puheenjohtaja Pia Parikka on tilanteesta sekä siihen annetuista poikkeusohjeista järkyttynyt.

"Tätä ei ole mietitty ollenkaan tuottajien kannalta. Hallinnossa ei voida ymmärtää lisätyön määrää sekä sitä, kuinka suuri henkinen paine jatkuvasta sanktiouhasta aiheutuu."

Sanktioriskillä hän viittaa siihen, että myöskään korvausmerkkien tilaaminen tippuneiden tilalle ei tällä hetkellä onnistu.

"Pahimmillaan eläimeltä ehtii tippua ennen korvausmerkin saamista se toinenkin korvamerkki. Merkittömän tunnistaminen vaatii kaikkien muiden eläinten läpikäymistä, mikä on isoilla tiloilla hirmuinen työ. Tällaisen vaatiminen on kohtuutonta. Ja miten tunnistaminen onnistuu enää sitten, jos merkittömiä eläimiä on useampi?"

Ilman korvamerkkejä eläimiä ei voi siirtää pitopaikasta, tai toimittaa teurastamolle. Niitä ei voi edes siirtää laitumille muualle kuin oman pitopaikan sisällä.

Ruokaviraston ohjeistamat poikkeustilanteen merkintätavat saavat Parikalta varauksellisen vastaanoton.

Pia Parikan mielestä lampurien oikeusturva on koetuksella, kun viranomaisjärjestelmän toimimattomuus aiheuttaa tiloille lisätyötä ja sanktiouhkaa.  Kuva: MARJA SEPPALA

Esimerkiksi kaulapantoihin ja vuohisnauhoihin liittyy riski, että eläin jää niistä johonkin kiinni. Riittävän pysyviä sään kestäviä merkintävärejä taas ei ole olemassa. Ainoa varmasti pysyvä keino on korvien loveaminen.

"Siitä voi kyllä kysyä, onko aikuisen eläimen korvien loveaminen työturvallista tai varsinkaan hyväksyttävää eläinten hyvinvoinnin kannalta", Parikka pohtii. "Monella ei varmasti ole enää edes loveamispihtejä olemassa. Ja jos karitsan korvaan lovetaan nelinumeroinen korvanumero, miten siinä saadaan myöhemmin vielä pysymään korvamerkki."

Parikan mielestä tilanne on lammas- ja vuohitilojen kannalta jo oikeusturvan vastainen.

"Meillä on äärimmäisen kireä, Euroopan tiukin järjestelmä, jonka toteuttamiseen viranomaisten omat resurssit eivät enää riitä. Silti vaatimukset tuottajille ovat kohtuuttomia ja virheistä maksaa aina tuottaja. Tämä alkaa tuntua työpaikkakiusaamiselta."

Järjestelmän uudistamista ei Parikan mielestä voi mitenkään odottaa neljää vuotta, mikä sen aikataulu nykyisen suunnitelman mukaan on. Hän korostaa myös, että tilojen valvontaan on saatava runsaasti joustoa niin pitkään, kuin ongelmat merkkien saatavuudessa vaikuttavat. "Me emme suostu ottamaan vastuuta merkkien puuttumisesta, sillä emme ole vastuussa järjestelmän ongelmista."

Parikan mukaan tilanne pahenee päivä päivältä ja ratkaisu siihen tarvitaan kipeästi viikkojen kuluessa.

"Nyt suurella osalla tiloista on vielä riittänyt aiemmin hankittuja korvamerkkejä karitsoille, mutta jos rekisterin ongelmat jatkuvat, syyskaritsoinnin aikaan on odotettavissa isoja ongelmia."

Karitsat kasvavat teuraskokoon nopeimmillaan noin kolmessa kuukaudessa. Ilman virallisia EU-merkkejä niitä ei voida rekisteröidä, eikä toimittaa teuraaksi tai myydä muille tiloille.

Lue myös:

Lammas- ja vuohitilojen korvamerkkitilaukset eivät ole edenneet kuukauteen ‒ Ruokavirasto toteaa että järjestelmä pitäisi päivittää, mutta sen vuoro nykyisellä työlistalla on vasta vuonna 2026