- Mainos: Mainos
A-Rehu lupaa kotimaiselle valkuaiselle varman menekin
Herne on peltojen hyväntekijä. Herneen ja härkäpavun viljely ravitsee niin peltoa, ympäristöä kuin sopimusviljelijän kukkaroa. Samalla siat ja broilerit saavat syödäkseen kotimaista valkuaista tuontisoijan sijaan. A-Rehun asiakkuuspäällikkö Taneli Marttila uskoo, että palkokasvien viljelyalan voisi tuplata Suomessa.
Jalasjärveläisen Juho Kiviniemen äkeet ja kylvökoneet liikahtavat näinä hetkinä pellolle. Ensimmäisenä kylvössä on herne, kuten yhä useammalla suomalaisella tilalla. Vanha sanonta ”päivä keväällä on viikko syksyllä” pätee varsinkin herneen viljelyssä.
– Herne tarvitsee alkuun paljon kosteutta, joten sen kanssa kannattaa lähteä varhain liikkeelle. Se myös itää kohtuullisen alhaisissa lämpötiloissa eikä ole kovin hallanarka, Kiviniemi sanoo.
Kiviniemi on viljellyt hernettä vuodesta 2017. Kokemukset ja tulokset ovat olleet niin hyvät, että tänä vuonna hän on päättänyt tuplata määrän 40 hehtaariin.
Samalla viljelijä kantoi kortensa ympäristövastuun kekoon: jokainen uusi hehtaari kotimaista hernettä ja härkäpapua vähentää tuontisoijan määrää sikojen ja broilerien ruokinnassa.
– Olen mielelläni mukana viemässä suomalaista ruokaketjua omavaraisempaan suuntaan. Varsinkin, kun se samalla tekee maalle hyvää ja ehkäisee tautikierrettä viljelykierrossa, sanoo pääkasvinaan vehnää omille broilereilleen viljelevä Kiviniemi.
Tavoitteena korvata tuontisoija
A-Rehu on tehnyt aktiivisesti töitä kotimaisen valkuaisen hyödyntämiseksi jo vuosia ja tavoitteena on tulevaisuudessa korvata tuontisoija kokonaan sikojen ja broilerin ruokinnassa.
– A-Rehu on aina käyttänyt vain kotimaisia viljoja ja nyt ei tuontisoijasta luopuminenkaan ole kaukana. Jos palkokasvien viljelyala saataisiin Suomessa tuplattua, oltaisiin jo melkein siinä, sanoo A-Rehun asiakkuuspäällikkö Taneli Marttila.
Marttila uskoo, että tavoite toteutuu lähivuosina. Uudet hernelajikkeet ovat osoittautuneet tuottoisiksi ja ensi vuonna markkinoille odotetaan uutta haitta-aineetonta härkäpapulajiketta.
– Kiinnostus on ollut kova. Uudet hernelajikkeet ovat helpompia korjattavia ja aivan omaa luokkaansa vanhoihin verrattuna. Lisäksi vaikka herne jäisi puimatta, sen katetuotto on esikasvivaikutuksen ansiosta useita satoja euroja, Marttila toteaa.
A-Rehulla sopimusviljelijöiden jokaiselle valkuaiserälle on käyttöä. Sopimuksenkin ehtii vielä tehdä 30.6. mennessä.
– Tarjoamme kaikille sopimusviljelijöillemme takuuhinnan. Näin viljelijä saa varman menekin ja tulon korjatulle sadolleen.
Katso lisää rehuherneen ja härkäpavun viljelystä
Palkokasvien plussat ja miinukset
+ Herneestä maksetaan hyvin, koska kotimaisella valkuaisella on kysyntää.
+ Kylvön voi ajoittaa ennen viljoja.
+ Puinti ennen kevätvehniä.
+ Herne sitoo maaperään typpeä ja viljelijä säästää typpilannoituksessa seuraavana vuonna.
+ Viljelykierto ehkäisee tautikierrettä.
+ Runsas juuristo muokkaa maata tehokkaasti.
– Viljelykierto on viisi vuotta, joten vain osa tilan pelloista voi olla herne- ja öljykasvien viljelyssä kerrallaan.
– Herne ei menesty runsasmultaisilla ja eloperäisillä mailla.
Mainos: Mainos
