Kuusitukki vetää puukauppaa – koivukuidun kysyntä hyytynyt

Kuusitukki on nyt metsäyhtiöiden ostoslistojen kärjessä. Jari Reinikainen harvensi kuusikkoa Riistavedellä Kuopiossa keskiviikkona. Tukit menevät Stora Enson tehtailla Varkauteen ja kuitupuut Anjalankoskelle Kouvolaan. Kuva: Pentti Vänskä

Kolme suurinta puunostajaa kehuu puukaupan sujuvan ja talvisten kelien suosivan korjuuta. Halutuimpia ostokohteita ovat kuusikoiden uudistushakkuut ja kesäkorjuukelpoiset havupuuharvennukset.

Selvästi heikoin menekki on koivukuitupuulla. Metsäyhtiöiden mukaan katkottua koivukuitupuuta on nyt tarjolla tarvetta enemmän.

Moni metsänomistaja on törmännyt siihen, että koivukuitupuuleimikosta on vaikea saada ostajilta tarjousta.

”Puhtaiden koivuharvennusten kauppaa metsänomistajien kannattaa nyt lykätä. Parempi kysyntätilanne koivukuitupuulle odottanee ensi vuonna”, Stora Enson ostojohtaja Esa Ojala sanoo.

Metsä Groupin metsäjohtajan Juha Mäntylän mukaan ”nyt ei ole ehkä paras aika tarjota katkottua koivukuitupuuta markkinoille”.

Hän neuvoo erityisesti hankintahakkaajia olemaan tarkkana. ”Metsänomistajan on syytä varmistaa, että tekee kaupan ennen kuin alkaa hakata”, Mäntylä sanoo.

UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander kertoo, että UPM ostaa koivukuitupuuta, mutta pääsääntöisesti pystykauppoina.

Koivun kysyntä väheni 700 000–800 000 kuutiometriä, kun Stora Enso vaihtoi Varkaudessa sellutehtaan koivuraaka-aineen havukuitupuuksi viime vuonna.

Kotimaista koivua on teollisuudelle myös aiempaa enemmän tarjolla. Syynä siihen ovat metsänhoidossa koivua suosivaan suuntaan tapahtuneet muutokset 1980–1990-luvuilla. Tuolloin alkuun saatetut koivu- ja sekametsiköt ovat nyt varttumassa harvennusikään.

Kysynnän voi odottaa elpyvän, kun Metsä Groupin sellujätti käynnistyy syksyllä Äänekoskella. Suuri osa Äänekosken puuntarpeen neljän miljoonan kuutiometrin lisäyksestä on havukuitupuuta, mutta arviolta puolisen miljoonaa kuutiota kasvaa myös koivun käyttö.

UPM:llä koivua kuluu lähivuosina aiempaa enemmän sellutehtailla Kouvolan Kuusankoskella ja Kaukaalla Lappeenrannassa.

Kotimaisesta ylitarjonnasta huolimatta metsäyhtiöt ovat jatkaneet koivun tuontia lähinnä Venäjältä.

Luonnonvarakeskuksen mukaan viime vuoden tammi–lokakuussa puuta tuotiin Suomeen 8,25 miljoonaa kuutiometriä. Koivukuitupuuta tuonnista oli 3,93 miljoonaa kuutiometriä.

Viime vuoden loppu oli puunkorjuun kannalta erinomainen ja hyvät hakkuukelit jatkuvat.

”Syksy oli poikkeuksellisen kuiva. Sen jälkeen on ollut sopivasti pakkasia ja kohtuullisen vähän lunta. Metsämies ei voi valittaa kelejä”, Brander kehuu.

Metsäyhtiöt pääsivät korjaamaan talvileimikoita laajalti jo viime vuoden lopulla. Branderin mukaan UPM ostaa yhä myös talvileimikoita.

”Kaikkia puutavaralajeja ostetaan. Kuusitukkivaltaiset kohteet kiinnostavat tietysti eniten, mutta myös koivutukkiin meillä on kova kiinnostus”, Brander sanoo.

Stora Enson Ojala kertoo, että kesäleimikoita ostetaan aktiivisesti. Myös tukkivaltaisia talvileimikoita ostetaan vielä Pohjois- ja Itä-Suomessa, mutta muualla alkavat talvileimikoiden kiintiöt olla täynnä.

”Kysytyintä on kuusitukki ja kuitupuista mäntykuitupuu”, Ojala listaa.

Metsä Groupin ostomäärä yksityismetsistä on Mäntylän mukaan tänä vuonna nousemassa.

”Äänekosken kasvava tarve näkyi ostoissa jo viime vuonna ja tämän vuoden tavoite on vielä viimevuotista selvästi korkeampi.”

Ostoslistan kärjessä Metsä Groupilla ovat tukkivaltaiset päätehakkuut ja kesäharvennukset.

Talvileimikoista etusijalla ovat Mäntylän mukaan sopimusjäsenten tarjoamat kohteet.

”Talvileimikoita emme osta mielellämme kovin paljon etukäteen. Helmi–maaliskuussa ostamme tarvittaessa lisää, jos näyttää, että talvikelejä riittää”, Mäntylä sanoo.