Soiden ennallistaminen viilentää ilmastoa luultua nopeammin

Rahkasammalten nopea runsastuminen suon ennallistamisen myötä voi tuottaa tehokkaan hiilinielun.  Kuva: Carolina Husu

Tuoreen tutkimuksen mukaan ilmasto voi hyötyä soiden ennallistamisesta luultua nopeammin, muutamien vuosikymmenten aikana.

Suomessa on ennallistettu noin 60 000 hehtaaria metsäojitettuja soita. Niistä suuri osa on ravinneköyhiä ja happamia soita, joilla puu kasvaa heikosti.

Tyypillisissä kohteissa ennallistaminen käynnistää nopeasti rahkasammalen kasvun. Paksu sammalpatja sitoo hiiltä ja vähentää suon metaanipäästöä.

Ennallistamisen jälkeen kehittyy verrattain kuiva suotyyppi, vaikka tavoitteena olisi märän avosuon ennallistaminen. Kuivuminen todennäköisesti rajoittaa suon metaanipäästöä, mikä hyödyttää ilmastoa.

Tutkimuksen teki Itä-Suomen yliopiston kasviekologian yliopistonlehtori Teemu Tahvanainen mallintamalla ojitetuista ja ennallistetuista soista kerättyä tietoa.

Tulosten mukaan ennallistaminen tuottaa vuosittain arviolta 2–6 hiilidioksiditonnin suuruisen ilmastoa viilentävän vaikutuksen hehtaaria kohden sadan vuoden tarkastelujaksolla.

Tahvanaisen mukaan heikkotuottoisten ojitettujen suometsien ennallistaminen olisi käänteentekevä ilmastoteko Suomen mittakaavassa.

Aiempien mallinnusten perusteella on päätelty, että soiden ennallistaminen ennemminkin lämmittää ilmastoa.

Suoraa mittaustietoa ennallistettujen soiden kasvihuonekaasuista on yhä niukasti.

Vertaisarvioitu tutkimus on julkaistu Restoration Ecology -julkaisusarjassa.