Soita ennallistetaan usein tukkimalla aiemmin kaivetut ojat. Sen jälkeen vesi palautetaan alueelle. Kuva: Timo Heikkala
Ojien tukkiminen kannattaa etenkin rehevillä, puustoisilla soilla – ilmasto hyötyy lyhyessäkin ajassa
Rehevät, puustoiset suot alkavat sitoa kasvihuonekaasuja nopeasti ennallistamisen jälkeen. Sen sijaan karut, puuttomat suot voivat tuottaa päästöjä vielä 500 vuoden jälkeenkin.
Ennallistaminen sopii parhaiten reheviin, puustoisiin korpiin. Kuva: Timo HeikkalaSuot ovat merkittävä osa ilmastonmuutoksen hillintää. Soiden palauttaminen luonnontilaan eli ennallistaminen vähentää päästöjä lyhyelläkin aikavälillä.
Soita ennallistetaan usein niin, että ojitetulle suolle kaivetut ojat tukitaan ja alueelle palautetaan vettä. Kun vedenpinta on korkealla, turpeessa olevan hiilen hajoaminen hidastuu. Silloin myös päästöt laskevat.
Lisäksi suon ennallistaminen lisää maaperän ja pintakasvillisuuden hiilensidontaa. Rehevillä soilla vaikutus hiilensidonnan kasvuun on voimakkaampi kuin karuilla soilla, sillä niiden maaperästä aiheutuu ojituksen takia korkeammat hiilidioksidipäästöt.
Pelkkä hiilensidonnan kasvu ei vielä takaa suolle ilmastoa viilentävää vaikutusta. Soista vapautuu metaania, joka lämmittää ilmastoa huomattavasti hiilidioksidia enemmän. Metaani kuitenkin säilyy ilmakehässä selvästi lyhyemmän ajan. Sen takia tarkasteltava aikaväli kertoo, millainen vaikutus ojien tukkimisella on lopulta lämpötilaan.
Ravinteikkaiden, metsätalousojitettujen soiden ennallistamisella on suurin ilmastonmuutosta hillitsevä vaikutus, mutta niillä on myös tärkeä rooli metsätaloudessa.
”Suon ennallistaminen pohjautuu vedenpinnan nostamiseen luonnontilaiselle tasolle ja se käynnistää luonnontilaiselle suolle ominaiset metaanipäästöt”, kertoo Itä-Suomen yliopiston tutkija Anna Laine-Petäjäkangas.
”Laskelmamme osoittivat, että ilmaston kannalta parhaita olivat sellaiset ennallistamisen vaihtoehdot, joissa ojitettuna oli korkeimmat hiilidioksidipäästöt ja ennallistettuna pienimmät metaanipäästöt. Nämä olivat reheviä ojitettuja soita, jotka ennallistettiin puustoisiksi korviksi.”
Metaanin ja hiilidioksidin päästövaikutuksia voidaan mitata hiilidioksidiekvivalentteina. Täydellisesti onnistunut ennallistaminen vähentäisi päästöjä 250 grammaa neliömetrillä 16 vuoden aikana ja 330 grammaa neliömetrillä sadan vuoden aikana.
Karujen soiden ennallistaminen sen sijaan ei kannata ilmaston näkökulmasta. Kaikkien tutkimuksessa tarkasteltujen soiden vaikutus ilmastoon oli lämmittävä jopa silloin, kun vaikutusta tarkasteltiin 500 vuoden ajalta.
”Käytännössä ennallistamisen on täytettävä monia samanaikaisia tavoitteita, kuten luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja vesiympäristöjen laatua”, huomauttaa professori Anne Tolvanen Lukesta.
”Myös sosioekonomiset näkökohdat ja toimenpiteiden yleinen hyväksyntä on otettava huomioon.”
Ravinteikkaiden, metsätalousojitettujen soiden ennallistamisella on suurin ilmastonmuutosta hillitsevä vaikutus, mutta niillä on myös tärkeä rooli metsätaloudessa.
”Ei siis ole realistista ennallistaa vain tietyntyyppisiä soita, vaan soiden käyttöä suunniteltaessa on sovitettava yhteen erilaisia tarpeita.”
Juttua muokattu 25.10.2024 kello 21.25: korjattu Anna Laine-Petäjäkankaan edustamaksi tutkimuslaitokseksi Itä-Suomen yliopisto.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
