Uudellamaalla kartoitetaan soita suojeluun
”Tämä suo olisi sopiva suojelukohde sen laajuuden vuoksi. Myös kasvillisuus on edustavaa karujen soiden lajistoa”, kertoo Uudenmaan elykeskuksen suunnittelija Iida Kämäri. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoSIPOO (MT)
Karu eteläsuomalainen suomaisema aukeaa laajana edessäpäin. Käkkyräiset männyt kurottavat kohti taivasta ja ruskeat sammalmatot upottavat saappaat vetiseen pehmeyteen.
”Tämän keidassuon eteläpuoli on luonnontilassa ja pohjoisosa ojitettu. Ojitus ei kuitenkaan ole onnistunut puun kasvun kannalta parhaalla mahdollisella tavalla”, kertoo suunnittelija Iida Kämäri Uudenmaan elykeskuksesta.
Hän tekee soidensuojelun täydennysohjelman maastoinventointeja Pohjois- ja Itä-Uudellamaalla.
Puiden kasvu on parantunut vain ojitusalueen reunoilla. Muualla on havaittavissa puoliavoimia laikkuja.
Puustoa ei myöskään ole ensiharvennettu, ja ojat ovat kasvaneet osin umpeen. Inventoinnissa ei Kämärin mukaan kuitenkaan arvioida metsänhoitotoimenpiteitä eivätkä ne vaikuta alueen rajaukseen.
Kyseinen suo on Uudenmaan mittakaavassa laaja, 80 hehtaaria. Sen vuoksi se haluttaisiin suojella.
”Tavoitteena on täydentää olemassa olevaa suojelualueverkkoa. Etelässä suojellut suot ovat usein pieniä ja kaukana toisistaan. Niinpä tällaiset laajat suoalueet ovat suojelun kannalta hyviä”, Kämäri muistuttaa.
Ojitetulla osalla kasvaa Kämärin mukaan vielä joitain suolajeja, kuten lakkaa. Ojitus on myös alkanut kuivattaa luonnontilaista osaa.
Jos suojelu toteutuu, ojitettu osa on mahdollista ennallistaa. Se tarkoittaa alueen palauttamista lähelle luonnontilaa.
”Ennallistamiskohteet ovat Uudellamaalla melko harvinaisia. Koska suojelussa etsitään hydrologisesti yhtenäisiä kokonaisuuksia, mukaan tulee välillä myös ojitettuja suon osia”, Kämäri selittää.
Inventoijilla on ennakkotietoja esimerkiksi alueella esiintyvistä uhanalaisista lajeista. Lisäksi he tekevät kartan ja ilmakuvien avulla kattavan kävelyn suolla.
Kävelyllä tarkastetaan suon reunat ja rajataan alue. Samalla etsitään arvokkaita suotyyppejä, pienvesiä, vedenjakajia ja veden purkautumispaikkoja. Myös suon kasvisto inventoidaan.
”Tällä suolla kasvaa edustavaa karujen kohteiden lajistoa, kuten ruskorahkasammalta, suokukkaa ja lakkaa. Harvinaisia lajeja tai uhanalaisia suotyyppejä ei kuitenkaan ole.”
Uudenmaan alueelta löytyy kuitenkin myös pienialaisia korpia, rantaluhtia ja rannikon kehityssarjoja. Nekin ovat hyviä suojelukohteita.
Inventoijat eivät Kämärin mukaan ole tekemässä päätöksiä suojelusta tai edes maastokäynnin kohteista. Ne tulevat annettuna elykeskuksilta ja ympäristöministeriön työryhmältä.
Maanomistajille on ilmoitettu inventoinneista, ja heillä on mahdollisuus tulla mukaan maastoon.
Heitä myös kuullaan yhteisesti inventointien päätyttyä lokakuussa.
Uudellamaalla 15–20 maanomistajaa on Kämärin mukaan ottanut yhteyttä ja ollut kiinnostunut maastokäynnistä.
”Useimmat yhteydenotot ovat olleet yllättävän neutraaleja tai positiivisia. Kiitosta on saatu etenkin osallistumismahdollisuudesta.”
”Myös inventointien samanlaisuutta koko maassa on pidetty hyvänä.”
Suojeluaikeista on tullut jonkin verran negatiivistakin palautetta.
Silloinkin on Kämärin mukaa pystytty keskustelemaan asiallisesti ja neuvottelemaan sopiva ratkaisu.
”Suojelluista soista ei ole tarkoitus tehdä retkeilyalueita. Myöskään virkistyskäyttöön tai ympäröivän alueen metsätalouteen suojelulla ei pitäisi olla vaikutusta”, hän muistuttaa.
TIINA HEIKKINEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
