Kylmä alkuvuosi osoitti, mikä merkitys puulla on energian tuotannossa

Vantaan Martinlaakson voimala uudistettiin vuonna 2019 biovoimalaksi, jossa käytetään polttoaineena pääasiassa puuhaketta. Kuva: Kari Salonen

Alkuvuosi oli Suomessa poikkeuksellisen kylmä. Tammi–helmikuussa sähkön ja lämmön yhteistuotanto oli kohonneen energiantarpeen kattajana merkittävä. Biomassan osuus sähkön ja lämmön yhteistuotannon polttoaineista oli 60 prosenttia. Biomassasta valtaosa on puuta.

Tämä on syytä pitää mielessä, kun seuraamme tämän hetken uutisia Persianlahdelta, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.

Bioenergiaa käytettiin tammi–helmikuussa 29 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna ja 18 prosenttia enemmän kuin vuosien 2020–2025 tammi–helmikuussa keskimäärin.

Puuenergia on Suomen suurin uusiutuvan energian lähde. Pidemmän ajan trendinä puupolttoaineiden kulutus lämpö- ja voimalaitoksissa on laskemassa. Sähköjärjestelmän kannalta tärkeä kysymys on, mitä tälle sähkön ja lämmön yhteistuotantokapasiteetille tapahtuu, Bioenergia ry toteaa tiedotteessa.

Myös muiden polttoaineiden kuin biomassan käytössä sähköntuotannossa nähtiin merkittävää kasvua alkuvuonna. Esimerkiksi maakaasua käytettiin lähes tuplasti enemmän kuin vuosien 2020–2025 tammi–helmikuussa keskimäärin. Turvetta käytettiin kuusi prosenttia enemmän. Biomassan osuus yhteistuotannon polttoaineista laskikin viime vuoden 73 prosentista alkuvuoden 60 prosenttiin.