Metsäkeskus kaipaa vipinää verkkoon
Metsään.fi-verkkopalvelu näyttää metsänomistajalle puustotiedot kaikilta metsikkökuvioilta, jotka hän omistaa yksin tai muiden kanssa. Tiedot päivittyvät vuosittain, ja palvelu ilmoittaa kiireellisistä hoitotoimista. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoLAHTI (MT)
Marraskuussa avattuun Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-verkkopalveluun on rekisteröitynyt vajaa 2 000 käyttäjää.
”Suositumpikin se voisi olla”, toteaa asiakkuuspäällikkö Veikko Iittainen metsäkeskuksesta.
Metsään.fi tarjoaa metsänomistajille ajantasaista tietoa oman metsätilan puustosta ja maaperästä.
Palvelua voi kokeilla ilmaiseksi seitsemän päivän ajan, jonka jälkeen se maksaa 60 euroa vuodessa.
Metsäkeskus teki palvelua kokeilleille mutta ostamatta jättäneille metsänomistajille kyselyn. Sen perusteella ne, joilla on tuore metsäsuunnitelma, eivät kokeneet palvelua tarpeelliseksi.
”Ne, joilla metsäsuunnitelma on vanhentumassa, ovat olleet kiinnostuneita”, Iittainen kertoi Lahdessa järjestetyssä seminaarissa.
Metsään.fi:ssä on tällä hetkellä tarjolla metsävara-aineistoa vain 36 prosentille yksityismetsien pinta-alasta. Tietojen puutteellisuus oli kyselyssä toiseksi merkittävin syy jättää rekisteröitymättä.
Metsäkeskuksen tavoite on, että vuosikymmenen lopussa aineisto kattaa koko Suomen.
Laserkeilausten, ilmakuvausten, maastotarkastusten ja met-
säkeskuksen tekemien metsäsuunnitelmien tietojen perusteella koottu aineisto päivitetään vuosittain.
”Metsäkeskus ajaa puustotiedot simulointiohjelmalla, jolloin metsän kasvu päivittyy palveluun”, Iittainen selittää.
Lisäksi palvelu ottaa huomioon hakkuut ja hoitotoimet metsänkäyttö- ja taimikonperustamisilmoitusten sekä kemera-hakemusten perusteella.
Vuonna 2009 metsäkeskus avasi Metsään Palstat -nimisen verkkopalvelun. Sen tarkoitus on saattaa yhteen nuoren metsän hoitotöitä tarjoavat metsänomistajat ja niitä tekevät yrittäjät.
Maksuton markkinapaikka on metsäkeskuksen bionenergianeuvoja Olli-Pekka Koistin mukaan mainio mainos metsäpalvelu-, energiapuu- ja koneyrittäjille.
Palvelu ei kuitenkaan ole lyönyt itseään läpi. Koko Suomesta sinne on rekisteröitynyt noin 2 000 metsätilaa.
”Metsänomistajien keski-ikä on yli 60 vuotta. Nuorelle metsänomistajakunnalle verkossa asiointi on kenties luontevampaa”, Koisti toteaa.
Koistin mukaan metsätöiden teettäminen verkkopalvelun avulla sopii erityisesti henkilöille, joille on juuri tehty metsäsuunnitelma mutta joilla ei ole tiettyä luottohenkilöä, jonka kanssa työt hoituisi.
”Palvelu tarjoaa vaihtoehdot tasapuolisesti ketään suosimatta. Yhden kunnan alueella on tyypillisesti toistakymmentä yrittäjää, joilla metsätyöt voi teettää.”
Vielä testikäytössä oleva MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten tarjoama sähköinen puukauppapaikka Puumarkkinat.fi avautuu huhtikuun alussa kaikille puunostajille.
Sen tarkoitus on avata metsänhoitoyhdistyksen kautta tarjolla olevat leimikot helposti ja nopeasti ostajien nähtäville.
”Tavoite on, että vuoden 2013 aikana puumarkkinat.fi on käytössä kaikissa yhdistyksissä”, kokeilussa mukana olevan Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen sanoo.
UPM:n metsäasiakaspäällikkö Samuli Hujo uskoo, että sähköinen puukauppa parantaa metsäteollisuuden kilpailukykyä.
”Palvelun avulla kysyntä ja tarjonta kohtaavat entistä helpommin.”
Hujo on luottavainen, että metsäasioiden hoito verkossa kasvattaa suosiotaan.
”Datanatiivit” metsänomistajat kasvattavat osuuttaan, ja tutkimusten mukaan myös 55–74-vuotiaan ovat lisänneet verkon käyttöä huomattavasti, hän kertoo.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
