Syke: Puurakentamista lisättävä kasvattamatta hakkuita – keinoja siihen löytyy ja mallia otettava mistäpä muualtakaan kuin Ruotsista

Nuuksion luontokeskus Haltiaa rakennettiin puusta vuonna 2012. Kuva: Markku Vuorikari

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) kertoo, että puurakentamisen lisääminen voi jopa kasvattaa Suomen nettopäästöjä pitkälläkin aikavälillä.

Hän perustaa kantansa ilmastopaneelin vuonna 2022 tekemään metsien käytön ilmastovaikutusten synteesiraporttiin sekä Syken vuonna 2021 tekemään selvitykseen.

”Mikäli puurakentamisen lisäämiseksi tarvittava puu saadaan pelkästään lisäämällä hakkuita, pienenee metsien nettohiilinielu vuonna 2035 enemmän kuin lisääntyneisiin puutuotteisiin saadaan sidottua hiiltä ja vältettyä päästöjä korvaamalla vaihtoehtoisia materiaaleja”, Syken raportissa sanotaan.

Sen sijaan, jos puurakentamisen lisääminen Suomessa toteutetaan vain sahatavaran vientiä vähentämällä ja kasvattamalla sahatavaran tuotantoa pikkutukkeista lisäämättä kokonaishakkuita, ei metsien hiilinielu Suomessa pienene.

Syken skenaariotarkasteluissa puurakentamisen lisäämisen vaikutus Suomen nettopäästöihin vuonna 2035 vaihteli 1,4 miljoonan hiilidioksiditonnin vähennyksestä 0,5 miljoonan tonnin päästöjen kasvamiseen. Vaihteluväliin vaikuttaa, saadaanko tarvittava puu hakkuiden lisäyksellä, sahatavaran vientiä vähentämällä, laajentamalla raaka-ainepohjaa pikkutukkeihin ja parantamalla tuotannon materiaalitehokkuutta.

Materiaalina puu sitoo enemmän hiiltä kuin perinteinen betoni. Puukerrostaloon sitoutuu hiilidioksidia 150–300 kiloa per neliömetri, kun taas betonitaloon sitoutuu hiilidioksidia noin 40 kiloa neliömetrille. Luvut selviävät VTT:n raportista Rakentamisen hiilivarasto vuodelta 2017.

Seppälän mukaan parasta puunkäyttöä on rakentaminen. Suomessa puun jalostusastetta olisi syytä nostaa niin ilmaston kuin arvonlisäyksenkin vuoksi kasvattamatta kokonaishakkuita.

Ruotsissa hakatusta puusta 60 prosenttia ohjautuu mekaaniseen metsäteollisuuteen ja 40 prosenttia paperiteollisuuteen. Suomessa lukemat ovat päinvastoin.

Helsingin Kuninkaantammeen rakennettiin jokunen vuosi sitten samanlaiset kerrostalot, toinen puusta ja toinen betonista. Puisen kerrostalon hiilijalanjälki on pienempi.  Kuva: Sanne Katainen

Esimerkkilaskelmia, joissa verrataan rakennettujen puu- ja betonikerrostalojen hiilijalanjälkiä keskenään, on tehty useita. Turun Hirvensaloon vuonna 2020 rakennetun puukerrostalon hiilijalanjälki laskettiin suunnitteluvaiheessa noin 8,5 prosenttia pienemmäksi kuin betonisisaruksensa.

Puurakennuksen myönteisten ilmastovaikutusten hiilikädenjälki on noin kolminkertainen betonitaloon verrattuna.

Betonin käytön hiilidioksidipäästöt ovat Betoniteollisuus ry:n mukaan Suomessa noin 1,4 miljoonaa tonnia vuodessa. Sellaisen määrän sitomiseksi tarvitaan 1,4 miljoonaa kuutiota puuta eli 11 500 hehtaarilla kasvavan puuston keskimääräinen kuutiomäärä.

Esimerkiksi Nuuksion kansallispuiston pinta-ala on 5 600 hehtaaria.