Ensimmäisiä merkkejä citykarhujen paluusta on nähtävissä

Karhujen ruokinta kaupallisten kuvauskojujen luona herättää pelkoa eläinten kesyyntymisestä. Kuva: Markku Vuorikari

Karhut ovat jääneet viime aikoina susikeskustelun jalkoihin. Edellisen kerran Suomessa käytiin vilkasta julkista keskustelua karhuista 1990-luvun lopussa, jolloin karhut pyrkivät ihmisasutuksen läheisyyteen monissa kaupungeissa. Tuolloin suomen kieleen lanseerattiin jopa uusi sana, citykarhu.

Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi maaliskuussa Suomen karhukannan vahvistuneen edelliseen vuoteen verrattuna. Karhujen kokonaisyksilömäärän arvioidaan olevan 2100–2250 yksilöä ennen elokuussa 2024 alkavaa metsästyskautta. Arvio on noin 20 prosenttia suurempi kuin vuoden 2023 arvio.

Korkeimman hallinto-oikeuden tekemien päätösten takia kannanhoidollinen karhunmetsästys nykymuodossaan on melko varmasti katkolla. Näin ollen karhujen aiheuttamat vahingot ja ongelmat varmasti kasvavat karhukannan kasvaessa. Mitä suurempi karhujen määrä on, sitä varmemmin porukkaan mahtuu yksilöitä, jotka käyttäytyvät ihmisen kannalta väärällä, jopa vaarallisella, tavalla.

Yleensä karhu ihmisen havaitessaan väistyy, piiloutuu tai pakenee paikalta. Karhu voi olla kuitenkin arvaamaton, ja sen käyttäytymistä on mahdotonta ennustaa. Karhu on vaarallinen vastaantulija, etenkin jos se tulee jollakin tapaa yllätetyksi. Myös loukkaantunut karhu on hyvinkin vaarallinen. Naaraskarhut myös suojelevat ja puolustavat pentujaan tarvittaessa raivokkaasti.

Karhu on tappanut Suomessa ihmisen edellisen kerran vuonna 1998, mutta läheltä piti -tilanteita on useampia. Tilastollisesti karhu käy ihmisen päälle noin kerran vuodessa. Suurin osa hyökkäyksistä on liittynyt metsästystilanteisiin.

Romanian ympäristöministeri päätti kieltää karhunmetsästyksen vuonna 2016 luonnonsuojelu- ja eläinoikeusjärjestöjen painostuksen vuoksi. Romanian ympäristöministeriön tietojen mukaan vuosina 2016–2021 ihmisiin kohdistui 154 karhuhyökkäystä, jotka johtivat 158 ​​loukkaantumiseen ja 14 kuolemaan. Syynä tähän oli se, että karhut tulivat rohkeammiksi ja päätyivät lähemmäksi asutusta etsimään ruokaa.

Kun karhua ei uhkaa mikään, ajan saatossa karhujen suhtautumisessa ihmiseen ja ihmistoimintoihin tapahtuu ei-toivottuja muutoksia. Näin metsien kuninkaalle sovitetaan vahinkoeläimen viittaa, jollainen sudella jo on. Se ei ole karhunkaan etu.

Vielä tällä hetkellä karhu on kunnioitettu ja arvostettu metsän kuningas. Toivottavasti se saa pysyä sellaisena.