Yhtiöitysjuna jatkaa raiteillaan
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) ei näe syytä viivyttää Metsähallituksen metsätalousliiketoiminnan yhtiöittämistä.
”Meidän mielestämme ei ole yhtään mitään syytä, miksi pitäisi muuttaa valmistelulinjaa”, Koskinen sanoi torstaina MT:lle.
Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee valtion maa- ja metsäomaisuutta hallinnoivan Metsähallituksen toimintaa ohjaavan lain uudistamista. Valtion metsätalous on tarkoitus eriyttää osakeyhtiöksi.
Koskisen mukaan erityisliikelaitos jäi jäljelle, kun ministeriö tutki eri malleja. Erityisliikelaitoksessa kaikki kilpailuilla markkinoilla oleva toiminta on erillisissä tytäryhtiöissä.
Ministeri ihmettelee julkisuuteen heiteltyjä ehdotuksia, joita ei ole ajateltu loppuun asti. Tervetulleita ovat mallit, jotka täyttävät kilpailulain edellytykset ja EU-yhteensopivuuden.
”On huvittanut, kun joku on sanonut, että tehdään liikelaitos, joka voi mennä konkurssiin. Miten valtion omistama liikelaitos voisi mennä kuuna päivänä konkurssiin? Tämä on mielestäni absurdia.”
Ministerin mukaan asiasta on liikkeellä paljon väärää tietoa.
”Tuntuu, että sana osakeyhtiö on joillekuille kirosana. Kellekään ei taida olla kirosana, että Metsähallituksella on osakeyhtiömuotoinen taimiyhtiö.”
Valtion omaisuus ei Koskisen mukaan siirry yhtiöön, joka voitaisiin myydä. Tytäryhtiöstä tulee sataprosenttisesti valtion omistama.
”Metsätalous Oy:lle” annetaan käyttöoikeussopimuksella oikeus käyttää valtion maa- ja vesialueita. Sopimuksiin voidaan laittaa yhteiskunnallisia velvoitteita.
”Omaisuus säilyy valtiolla sataprosenttisesti, siihenkään ei tule yhtään mitään muutosta.”
Myöskään valtion omaisuuden myyntiin ei tule muutosta.
Metsähallituksen tuloutusvelvoitekin säilyisi samanlaisena. Nyt 120 miljoonan euron velvoite on ”karvan verran” alle oman pääoman tuottovaatimuksen, joka on viisi prosenttia.
Kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnassa istuva Kari Rajamäki (sd.) vastustaa yhtiöittämistä, kuten myös valiokunnan SDP:n ryhmä.
”Siinä annettaisiin metsäyhtiöille Metsähallituksen metsät pahimmillaan sopimuksilla rahantekovälineiksi. Puhdas bisnespohjainen ajattelu merkitsisi paluuta menneisyyteen ja jopa avohakkuiden aikaan, jolloin yhtiöille annettaisiin suuria läänityksiä vapaaseen käsittelyyn.”
Rajamäki varoitti jo lokakuussa yhtiöittämisen vaarantavan valtion metsien yhteiskunnallista merkitystä. Se myös vaikeuttaisi maankäytön ohjaamista.
Rajamäen mukaan ministerin olisi ehdottomasti noudatettava hallitusohjelmaa. Hallitusohjelmaneuvotteluissa todettiin, että Metsähallituksen rooli teollisuuden raaka-ainehuollon ja työllisyyden tasaisena turvaajana tulee säilyttää.
”Sosiaalidemokraattien tahdon mukaisesti kirjoitettiin, että valtion maiden ja vesien kokonaishallinta säilytetään Metsähallituksella.”
Koskisen mukaan hallitusohjelmaa noudatetaan.
”Tässä ei olla pilkkomassa mitään. Uusi yhtiö toimii tytäryhtiönä Metsähallituksessa.”
Koskisen mukaan eri puolueiden kansanedustajilla on ollut paljon epäilyjä. Hallitus kuitenkin tukee yhtiöittämistä, pääministerin sijaisena toiminut Jutta Urpilainen (sd.) sanoi torstaina eduskunnan kyselytunnilla.
”Hallituksella on vain yksi linja”, hän vakuutti.
Myöskään Metsähallituksen pääjohtajan Jyrki Kankaan protesti ei valmisteluun vaikuta. Kangas ilmoitti keskiviikkona jättävänsä tehtävänsä.
”Metsähallitus toimii hyvin. Kangas hoiti hommaa seitsemän vuotta oikein hyvin, yhteistyö on toiminut hyvin. Olen pahoillani, että hän lähti, mutta päätöksiä pitää kunnioittaa”, Koskinen kiittelee.
Metsähallituksen henkilöstön edustajat vastustavat yhtiöittämistä. Edustajien mukaan mikään kansallinen tai EU-laki ei edellytä yhtiöittämistä.
”Yhtiöittäminen on mielestämme uhka yhtenäisyydelle, synergialle, alueelliselle yhteistyölle, työllisyydelle ja Metsähallituksen yhteiskunnalliselle hyväksyttävyydelle.”
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
