Märkyys vesittää hakkuita pohjoisessa
Ennätyksellinen märkyys on pakottanut pysäyttämään osan hakkuista. Koneet uppoavat metsään, metsäneuvoja Tapani Peurasaari Keminmaasta sanoo. Kari Lindholm Kuva: Viestilehtien arkistoOULU, KEMINMAA
Kuukausia jatkunut märkyys on vesittänyt kesäleimikoiden harvennushakkuita varsinkin Etelä-Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alavilla mailla.
Perinteiset kesäkorjuukohteet, joilla normaalikesinä ei olisi minkäänlaisia korjuuvaikeuksia, ovat rankkasateiden jäljiltä läpimärkiä ja upottavia.
Sateen pieksämän Oulun alueella hakkuut ovat jäissä kokonaan. Etenkin koneyrittäjille tilanne on vaikea.
”Kalliit koneet seisovat ja kuskit ovat pakkolomalla. Näin sateista kesää en muista oman urani varrelta”, Oulun seudun metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Mikko Harju kertoo.
Turvemaiden harvennuksia on jouduttu keskeyttämään ja siirtämään kantaville kivennäismaille. Kalustoa on myös jouduttu kuljettamaan tavallista enemmän kantavia leimikoita etsittäessä.
”Jos siirtoja tulee poikkeuksellisen paljon, korvaamme niitä urakoitsijoille. Lansseja on pitänyt juontaa kantavien teiden varteen ja pöllejä on jouduttu kuorimaan ötököiden takia”, metsänhoitoyhdistys Länsi-Pohjan metsäneuvoja Tapani Peurasaari sanoo.
Jatkuvien sateiden takia puolet Lounais-Lapin kesäkohteiden hakkuista on jouduttu lykkäämään tuonnemmaksi.
Edessä on seisokki, ellei keli kuivu. Osa kesähakkuista siirtyy ensi talveen.
Kuluvana kesänä Etelä-Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa on saanut niskaansa jo kahden tavallisen kesän vedet.
”Meillä on satanut 270 millimetriä toukokuusta heinäkuun puoleen väliin”, kertoo metsänomistaja Antti Jäärni Simosta.
”Turvemaille ei ole vieläkään mitään asiaa, mutta onneksi hyvä leimikkotilanne on mahdollistanut kohteiden valinnan kantavammilta mailta”, Metsä Groupin hakkuu-urakoitsija Erkki Varajärvi Tervolasta kertoo.
Jatkuvien sateiden, kylmänä pysytelleen sään ja vähäisen haihdunnan takia maaperä ei ole päässyt kuivumaan käytännössä lainkaan. Pinta voi näyttää kuivalta, mutta pinnan alla maa on yhä läpimärkää.
”Kun hakkuukoneetkin pyrkivät painumaan, raskaat ajokoneet eivät pysy pinnalla laisinkaan”, Peurasaari kuvailee.
Huhtikuussa alkanut metsätiestön kelirikko on jatkunut alueella käytännössä läpi kesän, mikä on erittäin harvinaista. Vesi on imeytynyt tienrunkoihin, jotka eivät ole päässeet kuivumaan.
Myös puun kaukokuljetukset ovat vaikeuksissa, koska läheskään kaikkia metsäautoteitä ei pystytä liikennöimään tukkirekoilla.
”Ötökkälain edellyttämä havupuiden nouto metsästä on ollut vaikeaa. Olemme joutuneet välttämään tiestön runkojen vaurioittamista. Kelirikkomerkit ovat olleet paikallaan hirvittävän pitkään”, Mikko Harju sanoo.
Harju ja Peurasaari ovat huolissaan perinteisten kesäkorjuukohteiden ehtymisestä, mikäli sadekesät yleistyvät. Mäntymetsän peittämiä kantavia moreenikankaita ja kallioita ei riitä loputtomiin.
Tänä kesänä korjuuta haittaa myös huono kysyntä, joka on osaltaan seisokkien syynä.
Tukkia ei pystytä hakkaamaan kantaviltakaan kohteilta, koska sahat eivät ole ottaneet sitä vastaan juhannuksen jälkeen.
Peurasaari pelkää jo kuukausia jatkuneen kelirikon vaihtuvan suoraan syksyn kelirikoksi, mikäli sateet jatkuvat yhä.
Kari Lindholm
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
