Video: 84-tonninen "pikkujätti" hakee puuta metsästä vielä vuoden loppuun – Trafilta ei irronnut jatkolupaa

Pentti Karvosen kuljettama 84-tonninen "pikkujätti" haki puuta marraskuun lopussa Sodankylästä Metsähallituksen leimikolta. Kuva: Timo Lindholm

Kuorma päätyi Rovaniemen rautatieaseman puuterminaaliin. Kuva: Timo Lindholm

Kahden ­puunkuljetusyrittäjän, Lapissa toimivan Pentti ­Karvosen sekä Kainuussa toimivan Olavi Malisen, poikkeusluvat 84-tonniselle ajoneuvoyhdistelmälle päättyvät vuoden lopussa.

”Molemmat ovat hakeneet jatkoa poikkeusluvalle ja molemmat ovat saaneet Trafilta kielteisen päätöksen”, Trafin johtava asiantuntija Otto ­Lahti kertoo.

Lahden mukaan päätöstä perustellaan sillä, että sallittua pidempien ja painavampien yhdistelmien kokeilusta on saatu jo riittävästi tietoa, eikä lisää­tutkimusta tarvita. Siksi poikkeusluville ei ole enää perustetta.

Karvonen hankki nykyisen autonsa jo ennen kuin poikkeus­lupa 84 tonnin kokonaismassalle irtosi. Alkuun hän ajoi vain kuormia, joiden kanssa kokonaismassa oli korkeintaan sallitut 76 tonnia.

Vuodenvaihteen jälkeen hän joutuu jatkamaan keveämmällä kuormalla.

Metsähallitus Metsätalous Oy ja muut merkittävät kuljetuksenantajat sekä Lapin liitto ja Lapin ely-keskus toivovat, että liikenne- ja viestintäministeriö myöntäisi 84-tonnisille yhdistelmille uuden, alueellisen käyttökokeiluluvan viideksi vuodeksi.

Tähän saakka kuljetusyrittäjien on pitänyt hakea niin sanottuja HCT-lupia itse Trafista.

Lapissa kuljetuskustannukset ovat pitkien välimatkojen vuoksi huomattavasti suuremmat kuin muualla Suomessa. Edestakaiset matkat vähenevät, kun rekan koko kasvaa.

76-tonniseen verrattuna 84-tonninen yhdistelmä kuluttaa 10 000 litraa vähemmän polttoainetta ja tuottaa 21 000 kilogrammaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä vuodessa, Metsähallituksen kehittämispäällikkö Ari Siekkinen kertoo.

Siekkinen näkee 84-tonniset yhdistelmät työjuhtina, joilla pystytään kasvattamaan hyötykuormaa ja vähentämään päästöjä.

”Miksi hyödyllisimmät kokeilut lopetetaan?”

84-tonninen pikkujätti on siitä kätevä, että se hakee puut metsästä saakka. 104-tonninen jätti kulkee vain pääteillä, jolloin kuorma tarvitsee siirtokuljetuksen metsästä.

104-tonniselle rekalle on viiden vuoden kokeilulupa, joka päättyy ensi vuoden lopussa.

Jättirekkojen vaikutus tiestön kuntoon askarruttaa kaikkia tienkäyttäjiä.

Metsähallitus ja muut toimijat selvittäisivät kokeilussaan, kuinka paljon suuren hyötykuorman kalustolla voidaan tehostaa puutavaran kuljetuksia ja vähentää kuljetuskustannuksia ilman, että niistä aiheutuu tiestön ylläpitokustannusten nousua.

”Rasitus tiehen tulee renkaiden kautta.”

84-tonnisessa yhdistelmässä on kymmenen akselia. Siekkisen mukaan sen akselipainot ovat samansuuruisia tai pienempiä kuin 7–9-akselisissa yhdistelmissä.

Lupaa 84-tonnisten ajoneuvojen käyttöön haetaan koko tieverkolle vain talvikaudeksi, jolloin tierunko on jäässä.

Kesäaikaan yhdistelmät kuljettavat puuta 84 tonnin kokonaispainoilla vain valta- ja kantateillä. Alemman asteen tiestöllä kuljetaan 76 tonnin kokonaispainoilla.

Liikenneviraston johtavan asiantuntijan Vesa Männistön mukaan kokemukset suurten hyötykuormien käyttökokeiluista ovat myönteisiä.

”Ajoneuvot ovat toimineet ja kustannussäästöjä on tullut.”

Pitkän aikavälin vaikutuksesta tiestöön ei kuitenkaan vielä ole riittävästi tutkittua tietoa.

Suurin sallittu kokonaismassa nousi 60 tonnista 76:een vuonna 2013. Samana vuonna Suomessa aloitettiin suuren hyötykuorman puutavara-ajoneuvoyhdistelmien eli niin sanottujen jätti­rekkojen kokeilut. Lapissa kokeilut alkoivat vuonna 2015.

”Kun on tehty kaksi muutosta yhtä aikaa, on vaikea erottaa, kumpi niistä on vaikuttanut”, Männistö toteaa.

Metsähallitus pitää jättirekkojen käyttöönottoa yhtenä merkittävimmistä tekijöistä, joilla kuljetusten energiatehokkuus paranee.

Siekkisen mukaan myös liikenneturvallisuus paranee, kun maanteillä kulkee aiempaa vähemmän ohitettavia rekkoja.

Metsähallituksen, Lapin liiton, Lapin ely-keskuksen ja lukuisten yritysten allekirjoittamaa yhteishakemusta alueellisesta käyttökokeilusta asiantuntija Trafin Otto Lahti pitää erikoisena, sillä nykylainsäädännön mukaan sellaista ei pysty myöntämään.

”Pykäläteknisesti on mahdollista myöntää poikkeuslupia vain päätöksessä yksilöitäville autoille”, hän toteaa.

Alueellinen poikkeuslupa sallittuja suurempien massojen käyttöön vaatisi ensin muutoksia lainsäädäntöön.

Metsähallitus ja muut hankkeen jäsenet jättivät kokeilusta hakemuksen liikenne- ja viestintäministeriöön (LVM) huhti­kuussa.

LVM:n johtava asiantuntija Erik Asplund totesi itsenäisyyspäivän alla MT:lle, ettei ministeriöllä ole sanottavaa aiheesta. Hän vetosi siihen, että luvan myöntämisestä vastaa Trafi.

Trafin Lahti puolestaan sanoo, ettei LVM ole kääntänyt hakemusta Trafille käsiteltäväksi.

”Tällä hetkellä ei ole vireillä muutoksia lainsäädäntöön, mitkä mahdollistaisivat alueellisten lupien myöntämisen”, Lahti toteaa.