Ministeri Ohisalo tuplaisi luonnonsuojelun rahoituksen – ”Käsillä on sukupuuttoaalto, jollainen nähtiin viimeksi dinosaurusten kuollessa”

Salon kaupungin Waltti-työpajatoiminnan Iskuryhmä luonnonhoitotöissä eli niittämässä Somerikon niittyä Perniössä. Kuva: Carolina Husu

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) vaikutti tyytyväiseltä Varsinais-Suomen Helmi-kohteisiin, joihin hän tutustui tiistaina median kanssa.

”Suomen luonnon monimuotoisuus on heikentynyt, ja siksi parannamme luonnon tilaa Helmi-ohjelman avulla”, hän totesi.

Helmi-ohjelman rahoitus on 100 miljoonaa euroa vuosille 2021–2030. Sillä on tarkoitus esimerkiksi suojella 60 000 hehtaaria valtakunnallisesti arvokkaita soita, ennallistaa saman verran entisiä soita, kunnostaa 200 arvokasta lintuvettä, perustaa 500 lintukosteikkoa, kunnostaa 600 kilometriä puroja ja palauttaa kalojen vaellusyhteyksiä 700 pienvedelle.

Luonnonsuojelun rahoitusta on tällä hallituskaudella lisätty keskimäärin 100 miljoonalla eurolla vuosittain. Helmi-ohjelma on yksi kohde, ja sen osuus tänä vuonna on 46 miljoonaa euroa. Vihreät esittävät jatkossa luonnonsuojelun rahoituksen tuplaamista.

”Omistajat ovat tarjonneet esimerkiksi metsiä suojeluun vapaaehtoisesti enemmän kuin niitä on pystytty ottamaan”, Ohisalo mainitsi.

Vaikka Suomella onkin nyt tietty draivi päällä, liikkeelle on lähdetty liian verkkaisesti.

”Luonnontilan heikkeneminen olisi pitänyt pysäyttää jo vuoteen 2010, sitten 2020 mennessä. Josko se onnistuisi nyt vuoteen 2030?”

”Meillä on käsillä sukupuuttoaalto, jota vastaava nähtiin edellisen kerran 65 miljoonaa vuotta sitten”, Ohisalo viittaa dinosaurusten kuolemaan.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo ottaa kuvaa Janne Tolosen löytämästä lähteikköjä suosivasta harsosammalesta. Kuva: Jukka Hämäläinen

Yksi Helmi-kohteista on Hyyppärän harjualue, joka kuuluu Kolmanteen Salpausselkään.

”Tämä luonnon monimuotoisuuskeskittymä toimii vedenjakajana neljälle vesistölle. Täällä on lähteikköpuro-suokokonaisuus, joka syntyy monista lähteistä”, Metsähallituksen Luontopalvelujen erikoissuunnittelija Johanna Ruusunen esitteli.

Alueella on tukittu 2,5 kilometriä ojia ja palautettu suo. Vesiä on ohjattu 1970-luvulla kaivetuista suorista ojista alkuperäiseen purouomaan. Osa puustosta on kaadettu maahan lahoamaan.

Muutaman sadan metrin päässä harjulla sijaitsee Kiikalan lentokenttä, jonka reunoilla on kunnostettu paahdeympäristöä.

”Tämä on erinomainen kohde, jossa kasvaa kuiviin ja kuumiin oloihin erikoistuneita lajeja, kuten kangasajuruohoa ja kissankäpälää”, Metsätalouden luonnonhoidon asiantuntija Sara Lankinen-Timonen esitteli.

”Tehokas metsäpalojen torjunta haittaa paahteisen ympäristön kasveja, kun kuntta paksuuntuu. Siksi tarvitaan ulkoista häirintää, joka matkii metsäpalojen vaikutusta.”

Käytännössä kunttaa on poistettu kaivinkoneella, jotta kivennäismaahan syntyy leviämislaikkuja.

Kangasajuruoho viihtyy paahteisella köyhällä maaperällä Kiikalan lentokentällä. Kuva: Jukka Hämäläinen

Salon ja Raaseporin rajan lähistöllä sijaitsevat Saarenjärven ja Vähäjärven rantakosteikot, jotka kunnostettiin osana Helmeä Suomen riistakeskuksen Sotka-kosteikot -hankkeessa.

”Tämä oli vielä 1980-luvulla hyvä lintujärvi”, projektipäällikkö Mikko Alhainen kertoo.

Järvimaisema palaa jatkossakin silloin, kun vettä tulee kunnolla – kiitos pelloille maanomistajien toiveesta rakennettujen patojen.

Vierailuhetkellä vedenpinta oli 60–70 senttiä alhaalla maksimista.

”Kesäkuussa, kun tiekin oli veden peitossa, tämä paikka kuhisi linnunpoikasia”, Alhainen kuvailee.

Sinisen neidonkielen harvat vakinaiset esiintymät ovat eteläisessä Suomessa, kuten tässä tienpientareella Salon Perniössä. Kuva: Carolina Husu

Viimeiseksi tutustuttiin Somerikon niittyyn Salon Perniössä. Puolen hehtaarin etelään viettävä hiekkaharjanne on arvokas ketokasvikokonaisuus. Vain kyseisessä luontotyypissä kasvavien lajien lisäksi niityllä on rautakauden muinaistulokkaita ja vanhan maatalouskulttuurin kasveja.

Alueelta poistettiin maaperää happamoittavaa havupuustoa, ja tänä kesänä Salon Waltti-työpajan Iskuryhmän niitti sen.

Varsinais-Suomen liiton kestävän kehityksen organisaation ympäristöasiantuntija Katariina Yli-Heikkilä ihastelee Somerikon niityllä kukkivaa ketoneilikkaa. Kuva: Carolina Husu

Ketoneilikka on luokiteltu Suomessa silmälläpidettäväksi lajiksi. Kuva: Carolina Husu

Lue myös

Kiteen Päätyeenlahden kunnostus onnistui – umpeenkasvaneen luhdan ruoppaaminen sai kosteikkolinnut palaamaan

Metsien suojelutavoite ylittyi viime vuonna – ympäristötukea myönnettiin enemmän kuin koskaan

Uudenmaan ely-keskus hoitaa arvokkaita luontokohteita Helmi-rahoituksella – nyt vuorossa on Moksin pähkinäpensaslehto Vihdissä