
Lapualainen Petteri Kärnä vaihtoi metallimiehen kuukausipalkan puuyrittäjän arkeen
Klapit, pihapuiden kaadot ja harvennushakkuut toivat uuden leipäpuun.
Polttopuiden lisäksi Kraateripuuta työllistävät pihapuiden kaadot ja ensiharvennukset. Kuva: Jarkko SirkiäPetteri Kärnä, 40, teki metallialan töitä lapualaisessa yrityksessä reilut kolmetoista vuotta. Samanlaisina toistuvat työpäivät alkoivat kypsyttää pohjalaisen mielessä ajatusta ammatinvaihdosta. Lisäpontta pohdintaan antoivat useat metallipölystä johtuneet poskiontelotulehdukset. Lopullinen sysäys asiaan tuli yt-neuvottelujen kautta.
"Jouduin irtisanotuksi. Se oli tavallaan iso huojennus, sillä olin muutoinkin päättänyt hakeutua jossain vaiheessa uusille urille."
"Ammattivaihto oli onnistunut terveytenikin puolesta, sillä poskiontelotulehdukset loppuivat päästyäni metallipölystä eroon. On selvää, että terveenä työnteko on täysin erilaista kuin jatkuvassa taudissa", Kärnä toteaa.
Uusi ammatti löytyi metsäalalta. Siirtymistä helpotti, että Kärnä oli jo aiemmin tehnyt klapihommia Reijo-isänsä kanssa. Vuoden 2014 syksyllä perustetun Kraateripuun luotsia askarrutti aluksi monien muiden yrittäjien tapaan epätietoisuus tilipussin suuruudesta.
"Kyllähän se mietitytti, vaikka asiakkaita oli jo olemassa klapikaupan osalta. Koska erilaisia koneita ja sahoja täytyi hankkia lisää, oli minun vierailtava myös pankissa."
"Kaikki on onneksi mennyt erittäin hyvin, en ole katunut päiväkään yrittäjänä ollessani. Olen myös varma, etten aio enää palata toisten palkkalistoille", Kärnä sanoo.
Kraateripuun repertuaariin kuuluu klapikaupan lisäksi pihapuiden kaato, kantojyrsintä sekä ensiharvennukset.
"Klapikauppa on jäänyt enemmän Lappajärvellä asuvan isäni huostaan, sillä yrityksellä on siellä isot tilat puiden kuivaamista varten."
"Ajan kuitenkin käytännössä lähes joka päivä Lapuan toimipisteestäni Lappajärvelle. Kokonaisuudessaan työskentelen pääasiassa Etelä-Pohjanmaan alueella."
Suurin työllistäjä Kraateripuulle ovat pihapuiden kaadot. Sahamies kutsutaan paikalle tosin usein vasta puiden aiheuttaessa vaaraa. Kärnä toivoisi ihmisten kiinnittävän puihin huomiota ennen kuin onnettomuuksia pääsee tapahtumaan.
"Sillä tavalla säästetään niin rahaa kuin hermojakin. Isot puut on hyvä noteerata jo silloin kun rakennetaan vaikkapa mökkiä tai pihasaunaa", Kärnä muistuttaa.
Puut kutsuvat yrittäjää usein myrskyjen aikana. Luonnonvoimia ei kuitenkaan sahurikaan voi uhmata.
"Kerran myrskyn ollessa päällä soitti eräs rouva puun kaatuvan pian talon päälle. Puuta on kuitenkin mahdotonta kaataa hurjassa tuulessa takuuvarmasti ilman vahinkoja. Onneksi he ehtivät saada sen sidottua liinoilla kiinni ennen rungon romahtamista talon päälle."
Luonnonvoimat ovat näkyneet metsätöissä myös eläinten muodossa. Ikimuistoisena hetkenä useita kymmeniä peuroja haki turvaa Kärnän läheisyydestä.
"Huomasin suuren peurajoukon ilmaantuneen parinkymmenen metrin päähän. Ne seurasivat pitkän aikaa mukanani pitäen etäisyyden samanlaisena. Uskoisin jonkun petoeläimen liikuskelleen tuolloin alueella, ja peurojen hakeutuneen sen vuoksi läheisyyteeni", Kärnä muistelee.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat

