Kestopuun käyttö vähenee, sitä korvataan lämpökäsitellyllä puulla
Korjausrakentaminen kannattelee puutavaraliikkeitä.
Johtaja Sampo Nurminen (vas.) haluaa olla yrityksessään työntekijä muiden joukossa. Kuvassa myös Antero Vuorinen. Kuva: Rami MarjamäkiTamperelaista Messupuuta johtava Sampo Nurminen haluaa olla yrityksessään työntekijä muiden joukossa, hän osallistuu kaikkiin töihin yhdessä yhdentoista työntekijän kanssa.
”En minä missään konttorissa istu, eihän siitä tulisi mitään. Olen niin pakettiauton- ja trukinkuljettaja kuin sirkkelisahurikin.”
”Pyrimme muutoinkin siihen, että kaikki työntekijät hallitsevat eri työmuodot, tämä on tärkeää erityisesti kiireisinä aikoina sekä mahdollisten sairauspoissaolojen aikana”, Nurminen sanoo.
Tamperelainen harppasi vuonna 1999 uuteen aikakauteen ostamalla yrityksen itselleen kolme vuotta toimintaa pyörittäneeltä Stora Ensolta. Messupuun juuret juontavat kuitenkin vieläkin pidemmälle, sillä Ilmari Kaura perusti sen jo vuonna 1947 Messukylän Saha ja Puunjalostus –nimellä. Nurminen sanoo yrittäjäksi lähtemisen olleen varsin helppo päätös.
”Olin tehnyt rakennusalaan liittyviä myyntitöitä eli työn kuva ei sinällään muuttunut juurikaan. Minulla oli jo palkollisena periaate, että työ tehdään niin hyvin kuin tekisin sen itselleni.”
Messupuun asiakaskunta koostuu pääasiassa pienistä ja keskisuurista rakennusliikkeistä, omakotirakentajista sekä remontoijista. Nurminen näkee alan tulevaisuuden valoisana.
”Korjaus- ja saneerausrakentaminen on vahvaa, eikä se tule lähivuosina varmastikaan vähenemään, sillä 1970- ja 1980-luvuilla valmistuneet rakennukset vaativat toimenpiteitä.”
Huomionarvoinen seikka on, että remontintekijöissä on yksityisten tekijöiden määrä pienennyt selkeästi muutaman vuoden takaiseen.
”Ihmiset teettävät remontteja nykyisin selkeästi enemmän ammattilaisilla. Tämä on hyvä asia, sillä siten lopputulos on selkeästi varmemmin laadukas.”
”Vuosien aikana on erityisesti kiinteistöjen omistajien remontoinnin yhteydessä käynyt esimerkiksi niin, että kattojen ja seinien tuuletukset ovat unohtuneet täysin. Tällöin ei remontista ole tietenkään mitään hyötyä”, Nurminen kertoo.
Messupuun käyttämästä puusta noin seitsemänkymmentä prosenttia on suomalaista mäntyä ja kuusta. Haapa, leppä, tammi ja pyökki taas tulevat suomalaisilta toimittajilta, jotka hankkivat puun ulkomailta. Kotimaisen puun laatua Nurminen pitää hyvänä.
”Suomalainen puu on laadukasta, ainakaan minulle ei ole siitä mitään vallittamista.”
Puun käytön osalta on viimeisen parin vuoden aikana ollut havaittavissa kestopuun käytön väheneminen.
”Sitä myytiin viime vuonna valtakunnallisesti viisi prosenttia edellistä vuotta vähemmän, ja suunta näyttää tänä vuonna samalta.”
”Syynä muutokseen on ekologisuus, sillä kuluttajat suosivat yhä enemmän esimerkiksi lämpökäsiteltyä puuta, joka on ympäristöystävällisempi ratkaisu. Kestopuun osaltahan sen hävittäminenkin on tehtävä asianmukaisessa laitoksessa.”
Koska yrittäjän työ on intensiivistä, Nurminen viihtyy muun muassa moottoripyöräilyn ja kalastuksen parissa. Viimeksi mainitun osalta on miehen mieleen jäänyt kalastusmatka Längelmävedellä.
”Saimme kaverin kanssa uistelemalla viitisentoista täysmittaista kuhaa tunnissa. Niiden lisäksi päästimme takaisin ainakin parikymmentä alamittaista. Tuo matka antoikin kokonaisuudessaan mukavasti evästä kotiin vietäväksi”, Nurminen kertoo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
