Heinävedellä kuntalainen maksaisi prosenttiyksikön enemmän kuntaveroa, jos kunnalla ei olisi puukauppatuloja omista metsistä

Heinäveden kunta omistaa metsää 2 800 hehtaaria. Puukauppatuloja kunta on saanut vuosittain keskimäärin 400 000 euroa. Kuva: Kari Salonen

Heinäveden kunnan puukaupasta vuosittain saamat tulot vastaavat kunnan tuloveroprosentissa noin yhtä prosenttiyksikköä. Se tarkoittaa, että ilman kunnan omistamien metsien puukauppatuloja kuntalaisten tuloveroprosentti pitäisi nostaa nykyisestä 20,75 prosentista 21,75 prosenttiin.

Näin kertoi Heinäveden kunnanjohtaja Riitta A. Tilus keskiviikkona Helsingin käräjäoikeudessa, missä 32 kuntaa vaatii vahingonkorvauksia Metsäliiton, Stora Enson ja UPM:n kartellin aiheuttamista puukauppatulojen menetyksistä.

Käräjäoikeudessa jatkui kuntien nimeämien todistajien kuuleminen. Se liittyi kysymykseen, toimivatko kunnat puukaupassa elinkeinonharjoittajina.

Jos käräjäoikeus katsoo kunnan tehneen puukauppoja elinkeinonharjoittajana, niin kunnan nostaman kanteen vanhentumisaika on viisi vuotta.

Jos taas oikeuden mielestä kunta ei ole ollut elinkeinonharjoittaja, kunnan kanteen vanhentumisaika on vain kolme vuotta eli käytännössä kanne on vanhentunut.

Puukartellia koskevien korvauskanteiden vanhentumisen linjasi korkein oikeus viime helmikuussa antamassaan ratkaisussa.

Heinäveden kunnan omista metsistä saamien puukauppatulojen merkitys asukasta kohti on suurempi kuin useissa muissa kunnissa.

Heinävesi omistaa metsää 2 800 hehtaaria. Asukkaita kunnassa on 3 600.

Kunnanjohtaja Tilus korosti puunmyyntitulojen olevan "todella merkittäviä Heinäveden kunnalle".

Keskimäärin Heinävesi on myynyt vuosittain puuta noin 11 000 kuutiometriä. Puukauppatulot ovat vaihdelleet vuosittain vajaasta 400 000 eurosta yli 600 000 euroon.

Keskimääräinen 400 000 euroa vuodessa tarkoittaa kunnan tuloveroprosentissa noin yhtä prosenttiyksikköä.

Puhelimen välityksellä todistajana kuultiin Heinäveden kunnan metsätalousinsinööriä Jyrki Tiippanaa. Hän kertoi Heinävedellä olleen kartellivuosina ensin yhteistyösopimus Stora Enson kanssa ja myöhemmin Savo Forestin kanssa.

Savo Forest osti puuta UPM:lle, joka antoi vakuutuksen, että kunta saa maksun puukaupasta.

Stora Enson ja Heinäveden sopimukseen liittyi lauseke, että Heinävesi suosii puukaupoissa Stora Ensoa. Kaupantekoa muiden kanssa ei kuitenkaan sopimuksessa suoraan kielletty.

Stora Enson kanssa tehdyssä sopimuksessa oli myös hinnantarkistusehto, jonka perusteella hintaa voitiin korjata ylöspäin sen mukaan kuinka Metsäntutkimuslaitoksen julkistamat hintatiedot kertoivat puun hintojen kehittyneen. Lisäksi sopimuksessa oli joinakin vuosina suuruudeltaan noin neljän markan (0,7 euron) bonus kuutiometriä kohti.

Myös Savo Forestin ja Heinäveden yhteistyösopimuksessa oli sovittu bonusjärjestelmästä.

Heinävesi vaatii Metsäliitolta, Stora Ensolta ja UPM:ltä yhteensä 224 000 euron vahingonkorvausta kartellin aiheuttamasta puukauppatulojen menetyksestä.