Pakkaskelit houkuttelevat pilkkimään, mutta jäällä maltti on valttia – muista ainakin nämä turvavarusteet
Turvallista ajankohtaa jäälle menoon on mahdotonta arvioida, koska jäätyminen ja jäätilanne ovat paikkakohtaisia ja olosuhteista riippuvaisia.
Jään muodostuminen on hieman myöhässä esimerkiksi Lapissa, jossa suuret järvet, osa virtavesistä ja meri odottavat yhä kestävää jääpeitettä. Kuva: Lari LievonenPakkasen paukkuessa moni kääntää jo katseen tulevaan pilkkikauteen. Ensijäille lähtiessä kokeneemmankin pilkkijän tulee kuitenkin olla varovainen.
Turvavarusteista mukaan kannattaa pakata aina jäänaskalit ja mieluusti myös pelastautumispuku – etenkin silloin, jos paikka on uusi tai jään kestämisestä on pienintäkään epävarmuutta.
Jäälle ei koskaan kannata lähteä hätiköiden eikä valmistautumatta, neuvoo kalatalousasiantuntija Janne Antila Suomen vapaa-ajankalastajista (SVK).
”Pilkkijällä on yleensä mukana myös kaira, jolla kannattaa testata jään paksuutta sopivin välein, kun liikutaan paikasta toiseen. Jää saattaa oheta vähitellen esimerkiksi rannasta selkävettä kohden kuljettaessa tai joskus hyvinkin nopeasti, jos mennään vaikka kohti virtapaikkaa”, Antila muistuttaa tiedotteessa.
”Viisi senttimetriä kirkasta hyväkuntoista teräsjäätä kestää yksittäisen pilkkijän.” Janne Antila
Loppusyksy on ollut koko Suomessa poikkeuksellisen lämmin. Jään muodostuminen on hieman myöhässä esimerkiksi Lapissa, jossa suuret järvet, osa virtavesistä ja meri odottavat yhä kestävää jääpeitettä. Muualla maassa on toistaiseksi pitänyt tyytyä laiturilta pilkkimiseen.
Antilan mukaan turvallista ajankohtaa jäälle menoon on mahdotonta arvioida, koska jäätyminen ja jäätilanne ovat paikkakohtaisia ja olosuhteista riippuvaisia.
”Matalat ja tuulelta suojaisat lahdet jäätyvät usein ensimmäisinä. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että viisi senttimetriä kirkasta hyväkuntoista teräsjäätä kestää yksittäisen pilkkijän, mutta huonolaatuisempaa jäätä tarvitaan selvästi enemmän.”
Selvästi tunnistettavia vaaranpaikkoja ovat esimerkiksi alueet, joissa vesi virtaa, kapeikot ja salmet, karikot, niemenkärjet, jokien ja purojen suistot, kaislikot sekä äkkijyrkästi veteen pudottavien rantapenkereiden vierustat.
”Useimmat vaaranpaikat voi onneksi nähdä ja päätellä vaikka maastonmuodoista, mutta esimerkiksi virtauksen pintaan kääntävä pohjakohouma on aina silmiltä piilossa ja sellaisten välttäminen edellyttää käytännössä paikallistuntemusta.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat







