Saaristomeren kansallispuistosta kerättiin talkoovoimin yli 700 kiloa roskaa – seasta paljastui yllätyksiä

Metsähallituksen mukaan siivotusta jätteestä valtaosa on muovia. Muovi hajoaa auringon säteilyn ja mekaanisen kulutuksen vaikutuksesta mikromuoviksi. Kuva: Maiju Lanki

Metsähallituksen Luontopalvelut ja WWF järjestivät puhdistustalkoot Saaristomeren kansallispuistossa osana laajempaa hanketta, jonka tavoitteena on tehostaa meriluonnon suojelua ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä Suomen rannikko- ja merialueilla.

Talkoissa siivottiin elokuussa kolmena päivänä suojellun ulkosaariston luotoja ja saaria muun muassa Skärirosenissa, Trunsön liikkumisrajoitusalueella. Metsähallituksen ja WWF:n viiden asiantuntijan lisäksi mukana työsää oli yhdeksän talkoolaista.

Kyseisillä luodoilla on liikkumisrajoitus, eli luvatta niillä ei Metsähallituksen mukaan sovi kulkea. Tästäkin huolimatta kivikkoihin ja poukamiin on ajautunut kasapäin roskaa.

Vapaaehtoiset keräsivät ja lajittelivat kahdeltakymmeneltä luodolta pois vietävää jätettä yhteensä 750 kilon edestä. Tästä jopa 32 kiloa oli ongelmajätettä.

Määrän lisäksi talkoolaiset yllätti Metsähallituksen Luontopalveluiden erityisasiantuntijan Maiju Lankin mukaan roskien seasta löytyneet esineet.

”Runsauden lisäksi yllättävintä roskasaaliissa oli ehjien hehkulamppujen sekä oikean jalan kenkien määrä. Oikean jalan kenkiä löytyi moninkertaisesti vasemman jalan kenkiin nähden!”

Vapaaehtoiset keräsivät ja lajittelivat kahdeltakymmeneltä luodolta pois vietävää jätettä yhteensä 750 kilon edestä. Kuva: Tytti Turkia

Metsähallituksen mukaan siivotusta jätteestä valtaosa on muovia. Muovi hajoaa auringon säteilyn ja mekaanisen kulutuksen vaikutuksesta mikromuoviksi.

“Rantaroskien poistamisella voidaan tehokkaasti vähentää mereen päätyvän mikromuovin määrää ja siten pysyvästi vähentää meren roskaantumista. Mikromuovien poistaminen vedestä on paljon työläämpää, epävarmempaa ja vaatii enemmän tekniikkaa. Rantaroskien poistamisella voidaan siis niin sanotusti hoitaa sairautta, ei pelkästään oireita”, Lanki kuvailee.

Roskien lajittelun perusteella kerätyt jätteet ovat päätyneet mereen virkistyskäytön lisäksi ammattiliikenteestä ja kalastuksesta.

”Muovi on tehty kestämään, löysimme 1970-luvulta peräisin olevia muoviroskia, vaikka valtaosa olikin uudempaa. Vaikka pakkausmateriaaleista saattoi lukea vieraskielisiä tekstejä, paljon mukana oli myös kotoperäistä jätettä”, Lanki kertoo.

Luontopalvelut kiittelevät vapaaehtoisryhmän panosta siivoustyössä. Luontopalveluiden työntekijät ovat suorittaneet roskienkeruuta Itämerellä aiemminkin, mutta vapaaehtoiset mahdollistivat laajemman alueen läpikäynnin.

Vapaaehtoisissa oli mukana ympäristöstä kiinnostuneita ihmisiä, joilta ei vaadittu tiettyä ammatillista taustaa.

”Osasin odottaa kaunista saaristoa, mukavia leiriläisiä ja vetäjiä sekä paljon mielekästä puuhaa, ja odotukset toteutuivat moninkertaisesti! Parasta oli se, että pääsi yhdistämään hyödyllisen tekemisen mielettömiin luontokokemuksiin. Rannoilta löytyneen roskan määrä ei tainnut yllättää meistä ketään, mutta kyllä sen näkeminen silti harmitti. Työtä olisi voinut ja halunnut tehdä paljon enemmänkin”, vapaaehtoisena mukana ollut Hanna-Mari Kuivalainen kuivailee kokemustaan.

Roskatalkoot toteutettiin osana Biodiversea LIFE IP -hanketta. Sen tavoitteena on tehostaa meriluonnon suojelua ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä Suomen meri- ja rannikkoalueilla. Toinen vapaaehtoisvoimin toteutettava talkooleiri järjestetään Metsähallituksen mukaan ensi kesänä Itäisellä Suomenlahdella.