Suomi karsastaa metsähakkeelletulevia kestävyysvaatimuksia
EU haluaa edistää uusiutuvista lähteistä tuotetun energian käyttöä. Kuitenkin se asettaa samalla vaatimuksia, jotka saattavat suosia fossiilisia lähteitä.
Ensi vuoden alussa EU-komissiolta odotetaan direktiiviesitystä, joka toisi kiinteälle biomassalle samat vaatimukset kuin liikenteen biopolttoaineille ja -nesteille. Direktiivin lisäehdoilla EU haluaa varmistaa, ettei metsiä hakata liikaa metsähakkeen käytön vuoksi.
Metsähakkeen kestävyysvaatimusten heikkous on, että saman puun eri osat päätyvät energian lisäksi sahatavaraksi, selluksi, paperiksi ja muuhun käyttöön. Jos metsäenergiajakeelle tulisi eri vaatimukset kuin puun muille osille, metsänkäyttö vaikeutuisi.
Suomen metsäväki on huolissaan, että muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen todistava raportointi on monimutkaista ja aiheuttaa uusia kustannuksia sekä yrityksille että hallinnolle.
”Bioenergian tuotantoa ei pitäisi vaikeuttaa ylimääräisellä byrokratialla”, toteaa neuvotteleva virkamies Kaisa Pirkola maa- ja metsätalousministeriöstä.
Maa- ja metsätalousministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä MTK:n ja Metsäteollisuuden kanssa ovat yrittäneet koko vuoden takoa järkeä EU-komission virkamiehiin.
Tuleva direktiivi koskee niin EU:n sisällä tuotettua kuin muualta tuotua biomassaa.
Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo näkee, että kestävyysvaatimukset on luotu turvaamaan kolmansista maista tulevan biomassan kestävyys.
”Suomessa asia on hoidossa, joten vaatimukset tuntuvat turhilta. Kilpailukykyä heikennettäisiin entisestään.”
Suomi pitää parempana vaihtoehtona, että metsäbiomassan kestävyys arvioitaisiin yleisesti. Eli jos metsiä hoidetaan kansallisia metsä- ja ympäristölakeja noudattaen, sieltä saatava biomassa on kestävästi tuotettua.
Tällöin metsätaloudelle ei asetettaisi omia erillisiä vaatimuksia, jotka ovat riippuvaisia puun loppukäyttömuodosta.
Yksi vaatimuksista on, että raaka-ainetta ei saa hankkia erityisen monimuotoisilta alueilta, kuten aarniometsästä. FAO:n määritys aarniometsästä jättää hyvin paljon tulkinnanvaraa. Se voi Salon mukaan tuottaa Suomelle ongelmia.
”Suomessa metsää kasvatetaan pitkällä kiertoajalla ja monet talousmetsät ovat olleet vuosikymmeniä käsittelemättä. Jos EU alkaa määritellä, mikä on aarniometsä, on vaara, että nämä passiivisen metsänhoidon piirissä olevat metsät luokitellaan aarniometsiksi, josta kerätty energiapuu ei olisi kestävää eikä siten myöskään hiilineutraalia.”
Jos EU:n asettamia vaatimuksia ei täytetä, hakkeella tuotettua energiaa ei lasketa mukaan kansalliseen uusiutuvan energian tavoitteeseen eikä sille makseta tukiakaan. Se taas suosisi fossiilisten energialähteiden käyttöä.
Metsäteollisuuden Salon tavoin metsäasiantuntija Lea Jylhä MTK:sta ei ymmärrä, mitä lisäarvoa uudet vaatimukset toisivat. Etujärjestöjen mielestä komissio saisi pitää näppinsä erossa kansallisesta metsäpolitiikasta.
MTK on pitänyt yhteyttä komissiossa direktiiviä valmistelevaan virkamieheen. Erityisen hullulta Jylhästä vaikutti ehdotus pakollisesta metsäsuunnitelmasta. EU haluaa estää liikahakkuut sillä.
”Metsäsuunnitelma on metsänomistajan oma työkalu. Sitä ei ole pakko noudattaa, eikä sillä pystytä todentamaan toteutuneita hakkuita.”
Jylhä painottaa myös, että metsät ovat eri jäsenvaltioissa niin erilaisia, ettei EU-tason metsänkäyttövaatimuksissa ole järkeä.
Metsäsektorin aktiivisen vaikuttamisen tuloksena komissio on jo luopunut monista mahdottomista ehdotuksista, Jylhä kertoo.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
