Biopolttoaineiden kestävyys ei uhkaa metsätaloutta

Nestemäisten biopolttoaineiden kestävyysvaatimukset eivät uhkaa metsien käytön nykyisiä periaatteita. Näin vakuuttaa Energiamarkkinavirasto.

Laki biopolttoaineista ja bionesteistä tuli Suomessa voimaan heinäkuun alussa. Energiamarkkinavirastossa on valmisteltu ohjeita nestemäisten biopolttoaineiden kestävyysjärjestelmään.

Ohjeet eivät koske kiinteitä biomassoja, joita poltetaan sähkön ja lämmön tuotannossa. Kiinteiden biomassojen kriteerit ovat vasta valmisteilla Euroopan komissiossa, jonka direktiiviluonnos saattaa johtaa siihen, että komissio puuttuu suoraan tilakohtaiseen metsänhoitoon.

Nestemäisten biopolttoaineiden raaka-aineina käytetään muun muassa palmuöljyä, elintarviketeollisuuden ja kotitalouksien biojätteitä, metsäteollisuuden tähteitä ja metsäperäisiä raaka-aineita eli lähinnä metsähaketta.

”Kestävyysjärjestelmä ei aiheuta uutta työtaakkaa metsähallinnolle tai metsänomistajille”, Energiamarkkinaviraston ryhmäpäällikkö Pekka Ripatti sanoi perjantaina Helsingissä.

Metsätalouden nykyiset järjestelmät ja alkuperätodistukset riittävät Ripatin mukaan osoittamaan raaka-aineen alkuperän ja hankintaketjut.

”Metsänkäyttöilmoitus, PEFC- tai FSC-sertifikaatti tai Tapion energiapuun korjuun suositukset”, Ripatti luetteli esimerkkejä.

Suomessa isoja puuta hyödyntäviä biojalostamoja on jo rakenteilla kaksi: UPM:n laitos Lappeenrantaan ja Fortumin Joensuuhun. Stora Enso on tehnyt investointipäätöksen Kotkan Sunilaan.

Metsätalouden kannalta tärkeimpiä nestemäisten polttoaineiden kriteereitä ovat biologinen monimuotoisuus, maankäytön muutos ja turvemaiden ojitus.

Monimuotoisuudesta ei ongelmia Ripatin mukaan pitäisi ilmaantua, sillä aarniometsät ja luonnonsuojelualueet ovat Suomessa puuntuotannon ulkopuolella.

”Normaali metsätalouden harjoittaminen ei johda maankäytön muutokseen”, Ripatti totesi.

Jos metsään tehdään tie tai metsää raivataan pelloksi, myös siinä yhteydessä kaadetut puut täyttävät kestävyyskriteerit.

Nestemäisiä biopolttoaineita ei sen sijaan saa tuottaa turvemaalta, joka on uudisojitettu vuoden 2008 jälkeen. Kunnostus- tai täydennysojitetut suot kelpaavat puuraaka-aineen lähteeksi.

MTK:n asiantuntija Anssi Kainulainen piti tärkeänä, ettei ohjeistuksesta tule lainsäädäntöä tiukempaa. Kainulainen huomautti, ettei laki velvoita metsänomistajaa sertifioimaan metsäänsä sen paremmin PEFC- kuin FSC-järjestelmänkään mukaisesti.

Suomessa metsistä on PEFC-sertifioitu 85 prosenttia.

Neste Oilin asiantuntijan Hanne-Riikka Nallin mielestä kansallinen järjestelmä on tervetullut, koska sen piiriin saadaan nyt kaikki alan toimijat. Nalli toivoi, että suomalaiset viranomaiset ponnistelisivat sen puolesta, että Suomen järjestelmä hyväksyttäisiin myös muissa maissa.

Suomessa liikenteen polttoaineita kului viime vuonna 4 800 miljoonaa litraa, josta biopolttoaineiden osuus oli 375 miljoonaa litraa eli 6,5 prosenttia.

JUHA KAIHLANEN

Avaa artikkelin PDF