Poro ei ainoa syy jäkälän hupenemiseen
Porolaidunten jäkälämääriin vaikuttavat muutkin syyt kuin porot, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Rktl) on havainnut.
Porolaidunten jäkälikköjen hupenemisen syynä on pidetty liian korkeita poromääriä. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu muitakin tekijöitä.
Kuolan niemimaalta tuleva raskasmetallilaskeuma on vähentänyt jäkälää Itä-Inarissa ja Itä-Utsjoella. Venäläisen Nikkelin jalostuslaitoksen vaikutus ulottuu 80 kilometrin päähän.
Useimmissa paliskunnissa jäkäliköt ovat lähes koko vuoden porojen laidunnettavissa. Näillä alueilla jäkälää oli selvästi vähemmän kuin pelkillä talvilaitumilla.
Kuivilla ja karuilla kankailla jäkälää oli vähemmän kaikissa alle 80-vuotiaissa männiköissä kuin yli 80-vuotiaissa. Inventointien välillä jäkälämäärä väheni eniten alle 80-vuotiaista metsistä.
Tunturien jäkälämäärät olivat pienemmät kuin yli 80-vuotiaiden mäntymetsien.
Jäkälä väheni sitä enemmän mitä vähemmän paliskunnan palkisista oli vanhojen metsien luppolaitumia.
Jäkälän määrä väheni myös ihmistoiminnan ja rakentamisen takia. Samalla paliskuntien laitumet pirstoutuivat.
Kesäsateiden lisääntyminen ja talvien lämpeneminen lisäsivät jäkälän määrää, kesien lämpeneminen ja talvisateiden lisääntyminen vähensivät.
Eri tekijöiden vaikutus jäkälämääriin vaihtelee alueittain ja paliskunnittain.
Laidunten kannalta kestävät poromäärät ja vuodenaikaisen laidunkierron toteuttaminen ovat yhtä tärkeitä jäkälikköjen elvyttämisessä, Rktl muistuttaa.
Maankäytön ja metsätalouden suunnitteluun, ohjaukseen ja toteutukseen tutkimus kaipaa toimia, joilla porolaidunten tila voidaan turvata ja parantaa.
Rktl tutki pohjoisimman poronhoitoalueen 20 paliskunnan jäkälikköjä vuosina 2005–2008. Lisäksi laitos selvitti näiden paliskuntien jäkälän määrän muutoksia 1990-luvun puolivälistä lähtien.
Tutkijoiden käytössä on ollut porolaidunten inventointiaineisto, paliskuntien porotilastot sekä maankäyttöön ja ilmastoon liittyvät aineistot.
Porojen laidunnuksen ja muun maankäytön vaikutuksista jäkälikköihin on kiistelty pitkään. Kiistely tuskin vieläkään loppuu.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
