Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • "Pelastan puiden erikoismuodot metsistä ennen kuin hakkuukone vetää ne matalaksi" – Janne Ikola puuhaa taimimyymälää ja arboretumia Iitin Vuolenkoskelle

    "Tässä vähän testaillaan, mikä puulaji menestyy millaisissakin olosuhteissa. Vähän sellaisia oppikirjan vastaisiakin kokeiluja on", Janne Ikola kertoo tulevan taimistonsa pihamaalla.
    "Tässä vähän testaillaan, mikä puulaji menestyy millaisissakin olosuhteissa. Vähän sellaisia oppikirjan vastaisiakin kokeiluja on", Janne Ikola kertoo tulevan taimistonsa pihamaalla. Kuva: Sanne Katainen

    Suunnitelmat ovat harvinaisen selvät, vaikka kaikki on vielä enemmän ja vähemmän kesken.

    "Tähän tulee taimimyymälä, männyn alustalle", 27-vuotias Janne Ikola esittelee. "Ennen myymälän avajaisia teen Pohjanlahdentien kummankin puolen valmiiksi. Tälle puolelle tulee arboretum, jossa kasvit on jaoteltu eri maanosien mukaan."

    Perusteilla olevien taimimyymälän ja arboretumin esikuvat ovat Mustila Kouvolan Elimäellä ja Ilola Salon Kiikalassa.

    Uudelle arboretumille ovat jo nimi ja nettisivutkin valmiina: siitä tulee Mäkisenmäen Arboretum ja Taimisto.

    Tarkoitus on, että Ikola ryhtyy työskentelemään Mäkisenmäessä täysipäiväisesti vuonna 2022. Nyt hän tekee kiinteistönhuoltotöitä ja jakaa ilmaisjakelulehtiä nykyisessä kotikaupungissaan Lahdessa ja käy Iitin Vuolenkoskella tavallisesti kahtena päivänä viikossa.

    Koulutukseltaan Ikola on puutarhuri.

    Haluan, että ihmiset menevät ihan sekaisin, kun tulevat tänne.

    Puiden erikoismuodot ovat lähellä sydäntä. Jo nyt Mäkisenmäen alue on istutettu täyteen niitä. On käärmekuusia, kultamäntyjä, kaikenlaisia puita poikkeuksellisen riippa- tai pystyoksaisina versioina.

    Myös tuulenpesät kiehtovat. Jos korkealla puun latvassa kasvavasta tuulenpesästä leikkaa oksan ja varttaa sen tavalliseen taimeen, syntyy pallomaisesti kasvava puu tai pensas.

    Termi varttaminen ei kuitenkaan ole Ikolan käytössä: "Minulle on opetettu, että ammattimaisempi termi on jalontaminen."

    Kun Ikola kulkee metsässä, hänen silmänsä skannaavat, mitä jännää sieltä löytyy. Kun maanomistaja on selvitetty ja häneltä on saatu lupa, Ikola ottaa näkemästään puun erikoismuodosta oksanpätkän talteen ja alkaa sitten kloonata sitä.

    "Se on luonnonsuojelutyötä. Pelastan puiden erikoismuodot metsistä ennen kuin hakkuukone vetää ne matalaksi", Ikola luonnehtii.

    Kasassa on jo lähes 2 000:n itse löydetyn metsäpuun erikoismuodon kokoelma.

    "Olen lähettänyt omat löydökseni oksina ulkomaalaisille taimistoille, etteivät ne jää pelkästään Suomen sisälle pyörimään."

    Yhteen jos toiseenkin metsässä kasvavaan pihlajantaimeen on jalonnettu eksoottisia pihlajalajeja, kuten amerikanpihlajaa. Nämä taimet tulevat aikanaan myyntiin taimistossa.
    Yhteen jos toiseenkin metsässä kasvavaan pihlajantaimeen on jalonnettu eksoottisia pihlajalajeja, kuten amerikanpihlajaa. Nämä taimet tulevat aikanaan myyntiin taimistossa. Kuva: Sanne Katainen

    Virallisen lajikenimen rekisteröinti vaatii byrokratiaa, joten Ikola on antanut tähänastisille löydöksilleen pelkän työnimen. Esimerkiksi kultakäärmekuusi kulkee nimellä "Ikola's golden snake".

    Yhteistyö eri maissa asuvien kollegoiden kanssa toimii toiseenkin suuntaan. Kaikki, mitä Mäkisenmäen arboretumissa kasvaa, ei suinkaan ole Ikolan itse metsästä löytämää.

    "Jos en halua taimesta maksaa, hankin oksia ulkomailta."

    Puutarhurilla on ulkomailla useiden kymmenien ihmisten verkosto, joiden kanssa oksat vaihtuvat postin välityksellä. Lepotilassa olevan oksan lähettäminen kirjekuoressa ei ole mikään ongelma, Ikola kertoo.

    Osa Mäkisenmäessä nyt kasvavista lajikkeista on myös ostettu aivan tavallisista taimistoista.

    Ikola alkoi kerätä kokoelmaa kotinsa pihalle Orimattilan Kuivannolle alle kouluikäisenä. Sieltä hän on viime vuosina siirtänyt melko isojakin puuntaimia Mäkisenmäkeen, jossa tilaa on enemmän, noin kahdeksan hehtaaria.

    Villiomenapuu on saanut kylkeensä purppuraomenan oksan. Kun purppuraomenajalonne lähtee hyvään kasvuun, siitä on tarkoitus kopioida purppuraomenapuuntaimia myyntiin.
    Villiomenapuu on saanut kylkeensä purppuraomenan oksan. Kun purppuraomenajalonne lähtee hyvään kasvuun, siitä on tarkoitus kopioida purppuraomenapuuntaimia myyntiin. Kuva: Sanne Katainen

    Nyt katseet ovat kuitenkin tiiviisti oman taimimyymälän avaamisessa.

    Kuluneena kesänä Ikola rakensi ensimmäisen pistokashuoneen, jossa hän kasvattaa myyntiin tulevia taimia. Puuntaimien lisäksi kasvihuoneessa on jos jonkinlaista taimimyymälöistä tuttua kasvia, esimerkiksi syyshortensiaa, koivuangervoa, ruusua ja pensashanhikkia.

    Tiiviisti kylki kyljessä on kaikkiaan 6 400 pistokasta, joista osa on selvinnyt hellekesästä paremmin, osa huonommin ja pieni osa ei lainkaan.

    Parin vuoden kasvatuksen jälkeen Ikola siirtää taimet kennoista astioihin ja kasvattaa ne niissä 50–70-senttiä korkeiksi myyntitaimiksi. Hän pyrkii saamaan myyntiin noin 2 000 eri lajiketta.

    "Se on melko yleinen luku tämäntapaisissa myymälöissä. Haluan, että ihmiset menevät ihan sekaisin, kun tulevat tänne", Ikola sanoo pilke silmäkulmassaan.

    Myymälän pihalle istutetut erikoispuut ja vieressä sijaitseva arboretum ovat olennainen osa liikeideaa.

    "Ne auttavat asiakasta tekemään ostopäätöksen. Isoksi kasvaneesta puusta ei näe pelkkää valokuvaa, vaan myymälän pihalla on elävä todiste siitä, millainen myynnissä olevasta taimesta kasvaa."

    Lue myös:

    Arboretumia ja taimimyymälää suunnitteleva puutarhuri pohtii: Voisiko metsäpuita lisätä pistokkaista? (MT Plus – tilaajille)

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.